Perheen jäljillä

Perheen jäljillä Tutkimushanke perheen historiasta. Uutisia tutkimushankkeesta ja muusta aiheeseen liittyvästä. Hanketta rahoittaa Eemil Aaltosen säätiö.

Perheen jäljillä
Sukupuoli ja perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa n. 1450–2000

http://perheenjaljilla.blogspot.fi//

Hanke Perheen jäljillä on kolmivuotinen (2013-2015) tutkimusprojekti joka yhdistää perhehistorian ja sukupuolihistorian näkökulmat ja ottaa uuteen tarkasteluun ”entisaikojen perheen” ja siihen liitetyt käsitykset ja tutkimustiedot. Ajallisesti tarkastelu keskittyy siihen, millais

ia perhesuhteet ovat olleet ennen 1900-luvun alkua ja miten menneiden vuosisatojen perintö on nähty 1900- ja 2000-luvuilla. Vanhojen ja uusien käsitysten törmäyttäminen auttaa rakentamaan entistä monipuolisemman kuvan lähisuhteiden monenlaisesta kirjosta. Keskeisiä tutkittavia suhteita ovat lain ja normien tunnistamat ja arvostamat keskeiset kolme suhdetyyppiä, joihin on lähtökohtaisesti liitetty kirkon siunaama avioliitto sekä verisukulaisuus: puolisoiden väliset suhteet, vanhempi–lapsi -suhteet sekä sisarusten keskinäiset suhteet. Perheenjäsenet elävät tyypillisesti samanaikaisesti läpi useita yllämainittuja suhteita, joihin liittyy erilaisia valta-asetelmia, tunnesiteitä ja velvoitteita. Varhaismodernin ihanteen mukainen kuuliainen vaimo saattoi samanaikaisesti olla rakastettu tytär, arvovaltainen äiti ja toisaalta läheinen (tai etäinen) sisar. Yllämainittuihin kolmeen suhdetyyppiin menneisyyden ihmiset viittasivat usein myös silloin, kun he arvottivat ja määrittelivät muita hoiva- ja riippuvuussuhteita tai yhteiskunnallisia suhteita. Normien mukaisen suhdeasetelman lisäksi menneisyydestä löytyy silti monia muodostelmia, jotka eivät istu normeihin: on uusperheitä, vihkimättömiä suhteita, jalkavaimoja, ottolapsia, yksinhuoltajia ja sosiaalisesti määrittyneitä sukulaisuussuheita (kuten kummius sekä tietyt hoiva- ja riippuvuussuhteet). Käsillä oleva tutkimus käsittelee sekä normien mukaisia että niistä poikkeavia perhesuhteita ja muistuttaa siten, että menneisyyden moninaisten perheiden ymmärtäminen voi auttaa ymmärtämään ja ratkomaan myös nykyperheiden ongelmia.

02/04/2026

Nykyään Suomessa julkaistaan vuosittain noin 1300 uutta lasten- ja nuortenkirjaa, ja määrä on kasvusuunnassa. M***a millaisia kirjoja lapsille oli tarjolla vaikkapa 1800-luvulla?

Kansalliskirjaston kokoama suosikkilista lapsille ja nuorille suunnatuista kirjoista mahdollistaa aikamatkailun 1800-luvun loppupuolelle saakka. Joukossa on satuja, runoja, kuvakirjoja ja seikkailuromaaneja, sekä luontokirjoja ja muita lasten tietokirjoja.

Klikattava linkki aineistoihin löytyy kommenteista!

--
Kuva: kansikuva Tyko Hagmanin satukirjasta Tuhkapöperö, 1893. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, Public Domain.

02/04/2026

Tämä kuva opettaja, kirjailija, kääntäjä ja virsirunoilija Aune Krohnista (1881–1967) ja hänen elämänkumppanistaan Liisa Tarvosta nousi esiin, kun dosentti Maarit Leskelä-Kärki kävi selaamassa Krohnin suvun valokuvia SKS:n arkistossa. Kuva ei ollut aiemmilla kerroilla osunut hänen silmiinsä. Kuvan näkeminen sai aikaan liikutuksen tunteen ja herätti monia kysymyksiä. Miksi kuvaa ei ollut tullut aiemmin esille arkistoaineistojen joukossa?

Lue lisää kuvalöydöstä Maarit Leskelä-Kärjen uudesta blogikirjoituksesta Vähäisistä lisistä! Linkki blogiin kommenteissa.

📷 Kuva: Muotokuva Aune Krohnista ja Liisa Tarvosta 1930. Ilmari Krohnin arkisto, SKS KIA.

Dos. Vahtikarin hankkeen artikkeli aiheesta on avoimesti luettavissa Historiallisen Aikakauskirjan julkaisuarkistossa: h...
30/03/2026

Dos. Vahtikarin hankkeen artikkeli aiheesta on avoimesti luettavissa Historiallisen Aikakauskirjan julkaisuarkistossa: https://journal.fi/haik/issue/view/12312

Suomen Historiallinen Seura piti tänään kevätkokouksensa Tieteiden talolla ja nyt kuulemme vielä seuran varapuheenjohtaja, dosentti Tanja Vahtikarin esitelmää ”Hyvinvointivaltio-kansakunnan sosiomateriaalinen kokemus 1930-luvulta nykypäivään: tapaus suomalainen äitiyspakkaus”. Vahtikari on johtanut Koneen säätiön rahoittamaa hanketta ”Äitiyspakkaus tunne-esineenä: hyvinvointivaltion sosiomateriaaliaalinen kokemus 1930-luvulta 2000-luvulle”. Vahtikari tuo esille, miten moneen asiaan äitiyspakkaus kytkeytyy: nationalismi, väestö- ja perhepolitiikka, äitiyden ja kansalaisuuden ihanteet, neuvoloiden käytön yleistyminen, kuluttajuus…

FT, dosentti Maarit Leskelä-Kärki kirjoittaa valokuvalöydöstä ja sen kuvaamasta pariskunnasta, Aune Krohnista ja Liisa T...
28/03/2026

FT, dosentti Maarit Leskelä-Kärki kirjoittaa valokuvalöydöstä ja sen kuvaamasta pariskunnasta, Aune Krohnista ja Liisa Tarvosta.

Maarit Leskelä-Kärki kirjoittaa SKS:n arkistossa tekemästään kuvalöydöstä, johon on ikuistettu Aune Krohn ja hänen elämänkumppaninsa Liisa Tarvo. Lue lisää!

31/12/2025

1800-luvun alkupuolen Helsingissä huomattava osa esimerkiksi puusepän- ja suutarinverstaista oli leskirouvien omistuksessa. Mistä tuossa naisjohtajien ja -liikkeenomistajien kulttuurissa oli kyse? Lue tai kuuntele juttu, linkit verkko- ja äänijuttuun ovat kommenteissa.

12/11/2025

Lapsen etu on keskeisin lapsia koskeviin oikeusasioihin vaikuttava periaate. Käsitteen historian tarkastelu auttaa ymmärtämään sen luonnetta ja voi johtaa nykyistä selkeämpään lapsen etuun liittyvään lainsäädäntöön.

09/11/2025

‘Isä’ on suomen kielessä todennäköisesti ikivanha omaperäinen sana. Sanalla on vastineita kaikissa lähisukukielissä ja laajasti etäsukukielissä. Sukulaissanoja ovat muun muassa pohjoissaamen ‘áhčči’, unkarin esi-isää tarkoittavaa ‘ős’ ja viron ‘isa’. ‘Isä’-sanasta on johdettu sanat ‘iso’ ja ‘isäntä’.

Suomessa sukulaisuutta on perinteisesti laskettu sekä isän että äidin puolelta. Perhe on kuitenkin ollut selvästi patriarkaalinen: isän tehtävä on johtaa ja suojella perhettään. Isäntä tekee viime kädessä maataloa koskevat tärkeät päätökset ja hallitsee sen omaisuutta. Päätösten kautta hän kantaa vastuun yhteisön hyvinvoinnista ja tulevaisuuden elinmahdollisuuksista. Talon isäntä myös johtaa riittejä perheen vuotuisjuhlissa.

Uuden lapsen syntyessä isä ottaa lapsen vastaan, symbolisesti syliinsä, jonka jälkeen lapsi katsotaan osaksi suvun yhteisöä. Inkerinmaalla Narvusissa sanotaan, että synnytyksen jälkeen »ämmänainen» käärii vastasyntyneen tämän isän mustaan paitaan, jossa lapsi saa olla hetken aikaa.

Tapa tunnetaan myös Karjalasta ja Suomesta. Vienassa vastasyntynyt kääritään taaton likaiseen paitaan, jotta siitä tulisi hyvätapainen ja taaton luontoinen. Satakunnasta Honkajoelta on vuorostaan perimätietoa, että itkevää lasta rauhoitetaan käärimällä hänet isän paitaan tai hevosen loimeen. Loimen käyttäminen saattaa selittyä sillä, että hevoset edustavat miehistä potenssia, työkykyä ja tuottavuutta.

Kuva: Isä ja esikoistytär Kolarin Sieppijärvellä noin vuonna 1917. Kuvaaja: Hildur Sammallahti. Lapin maakuntamuseo, Creative Commons BY-NC-ND 4.0.

09/11/2025

Hyvää isänpäivää! Isyysloma tuli Suomessa mahdolliseksi vuonna 1978. Sen pituus oli kaksi viikkoa. Isyysloman saattoi saada jokainen naimisissa oleva isä, joka oli tehnyt ilmoituksen työnantajalleen kuukautta ennen laskettua aikaa. Isyysloma ei koskenut avoliitossa eläviä, armeijassa palvelevia asevelvollisia eikä työttömiä.

Me Naisten jutussa (10/1978) haastateltiin isiä ja kysyttiin, mitä mieltä miehet olivat isyyslomasta ja miten isän ja lapsen välistä sidettä tuli rakentaa. Isyys oli muutoksessa 1970-luvulla. Myös miesten osallistuminen synnytykseen herätti paljon keskustelua.

Pohjola-yhtymän tiedotusjohtaja ja kolmen pojan isä Kari Kallio esitettiin jutussa pioneeri-isänä, joka pesi pyykkiä ja vaihtoi vaippoja: ”Hän pukee polvella poikaansa potkupukuun, katsastaa ja toteaa tyynesti: - Olen myös ollut huomaavinani, ettei vaipanvaihto ole vienyt palaa miehisyydestäni.”

Kiinnostava seminaaripäivä Turussa!
24/10/2025

Kiinnostava seminaaripäivä Turussa!

Academic Households in Early Modern Northern Europe -kirjan julkistamistilaisuus ja Porthanin päivän seminaari 7.11.

Tampereen yliopistossa toteutetun ja Jalmari Finnen säätiön rahoittaman Professorin perhekunta – Turun kuninkaallinen akatemia sukuyhteisönä 1600-luvulla -hankkeen pääjulkaisu Academic Households in Early Modern Northern Europe on tullut painosta. Hanketta on vetänyt Uuden ajan alun tutkimuksen verkoston entinen puheenjohtaja, dosentti Mari Välimäki.

Kirjan julkistamista juhlitaan perjantaina 7.11. Panimoravintola Koulun Historian luokassa (Eerikinkatu 18, Turku). Julkistamistilaisuus järjestetään yhteistyössä Porthan-Seuran kanssa, ja tilaisuus on samalla tämän vuoden Porthanin päivän seminaari, jota vietetään vuosittain Henrik Gabriel Porthanin syntymäpäivän aikaan.

Kahvituksen vuoksi osallistujia pyydetään ilmoittautumaan viimeistään 31.10. Tilaisuuteen voidaan ottaa 30 ensimmäisenä ilmoittautunutta, eikä siihen voi osallistua etänä.

Tilaisuuden ohjelma:
13:00 Tilaisuuden avaus
13:30-14.00 Minna Vesa, Perhe ja avioliitto varhaismodernien ruotsalaisten yliopistojen dissertaatioissa
14:00-14:30 Miia Kuha, Viipurin lukion lehtorien lesket ja toimijuuden odotukset 1600-luvun jälkipuoliskolla
14:30-15:00 Kahvitus
15:00-15:30 Eeva-Liisa Bastman, Perhesuhteita professoriperheille kirjoitetussa henkilörunoudessa
15:30-16:00 Robin Engblom, Familjenätverkens betydelse för tidigmoderna lärda hushåll
16:00 Loppukeskustelu

Lämpimästi tervetuloa!

https://agricolaverkko.fi/tapahtumat/academic-households-in-early-modern-northern-europe/

02/09/2025
Monenlaisista perheistä nyt ja ennen
30/08/2025

Monenlaisista perheistä nyt ja ennen

Ystävien kesken jaettu vanhemmuus oli pitkään seksuaalivähemmistöjen juttu, m***a nyt kumppanuusvanhemmuus kiinnostaa myös heteroja.

Osoite

Turku
20014

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Perheen jäljillä :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Jaa