Logopedia - Helsingin yliopisto

02/09/2026

Uutta tutkimusta kliinisen työn tueksi!

Tarvainen, S., Ståhlberg-Forsén, E., Elo, H., Haukilehto, M., Guideline Work Group, & Sundstedt, S. (2026). Defining the Level of Need and Total Intervention Time in Children’s Speech and Language Therapy in Finland: Developing a Consensus-Based Guideline. Autism & Developmental Language Impairments, 11, 23969415261464496.

📑 Tutkimuksen tarkoituksena oli luoda suositus lasten puheterapiatarpeen määrittelystä ja, siihen pohjautuen, suositelluista puheterapiamääristä. Tavoitteena on lisätä valtakunnallista tasa-arvoa ja yksilön tarpeisiin vastaamista lasten puheterapiassa.

🔍 Suositus perustuu International Classification of Functioning, Disability and Health -viitekehykseen ja joustavan intervention ajatukselle. Neljä tekijää todettiin keskeisiksi lasten kuntoutustarpeen ja puheterapian määrän määrittelyssä:

1) Häiriön vaikutus osallisuuteen
2) Ympäristön ohjauksen tarve
3) Häiriön vaikeusaste
4) Hyötymisennuste

Suosituksen validiteetti todettiin korkeaksi niin alan sisäisellä kuin avoimella kommenttikierroksella.

📣 Toivomme, että tämä tutkimus lisää keskustelua puheterapiatarpeen määrittelystä ja sen perusteella tehdyistä päätöksistä koskien puheterapiamääriä.

Artikkeli on avoimesti luettavissa osoitteessa: https://doi.org/10.1177/23969415261464496

En nypublicerad artikel!

Tarvainen, S., Ståhlberg-Forsén, E., Elo, H., Haukilehto, M., Guideline Work Group & Sundstedt, S. (2026). Defining the Level of Need and Total Intervention Time in Children’s Speech and Language Therapy in Finland: Developing a Consensus-Based Guideline. Autism & Developmental Language Impairments, 11, 23969415261464496.

📑 Syftet med studien var att ta fram en rekommendation för hur barns behov av talterapi ska bedömas och utifrån detta, hur mycket terapi som ska rekommenderas. Målet är att öka den nationella jämlikheten och säkerställa att barn får talterapi som motsvarar deras individuella behov.

🔍 Rekommendationen bygger på International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF)-ramverket och principen om flexibel intervention. Fyra faktorer identifierades som centrala vid bedömningen av barns rehabiliteringsbehov och omfattningen av talterapi:

• Funktionsnedsättningens inverkan på delaktigheten
• Omgivningens behov av handledning
• Funktionsnedsättningens svårighetsgrad
• Den förväntade nyttan av interventionen

Rekommendationens validitet bedömdes som hög både i en intern expertgranskning och en öppen remissrunda.

📣 Vi hoppas att denna studie bidrar till ökad diskussion kring hur behovet av talterapi bedöms och hur beslut om terapins omfattning fattas.

Artikeln finns fritt tillgänglig här: https://doi.org/10.1177/23969415261464496

Background and Aims Speech and language therapy is essential for supporting the skills and participation of children with disorders that impair their ability to...

03/07/2026

Lämpimät onnittelut sekä todistusvalinnalla että pääsykokeella meille opiskelemaan valituille uusille opiskelijoille🩷

Muistakaa ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 9.7. klo 15 ja ilmoittautua läsnäolevaksi. Lisää ohjeita opintojen alkuun löytyy esimerkiksi studies.helsinki.fi sivustolta.

Odotamme jo innolla teidän näkemistänne syksyllä🌟

02/07/2026

Uutta tutkimusta!

Torppa R, Looi V, Henttonen P, Pekkala S (2026) Development of semantic verbal fluency in children aged 2 to 5 and its relationship with participating in music activities. PLoS One 21(6): e0350326. doi:10.1371/journal.pone.0350326

Logopedian ja musiikintutkimuksen alan artikkeli on julkaistu otsikolla
“Development of semantic verbal fluency in children aged 2 to 5 and its relationship with participating in music activities”.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Helsingin yliopiston logopedian yliopistonlehtorit Ritva Torppa Ja Seija Pekkala yhdessä Valerie Looin ja Pentti Henttosen kanssa. 

Tämä on ensimmäinen kerta, kun semanttisen sanasujuvuuden määrällistä ja laadullista kehitystä on tutkittu normaalisti kuulevilla (tyypillisesti kehittyvillä) lapsilla jo 2-vuotiaasta eteenpäin.

Tärkeää on myös se, että tutkimuksessa havaittiin suuremman määrän kodin epämuodollisia musiikkiaktiviteetteja (esim. laulamista, musiikin kuuntelua) olevan yhteydessä parempaan semanttiseen sanasujuvuuteen.

Linkki artikkeliin:

https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0350326

25/06/2026

Uutta tutkimusta!

Markkula, A., Pyhälä, R., Munck, P., Buchwald, J., Metsäranta, M. & Stolt, S. (2026). Cognition and language of 2-year-old very preterm children measured using brief validated parental report instruments: a cross-sectional study. 𝘌𝘶𝘳𝘰𝘱𝘦𝘢𝘯 𝘑𝘰𝘶𝘳𝘯𝘢𝘭 𝘰𝘧 𝘗𝘦𝘥𝘪𝘢𝘵𝘳𝘪𝘤𝘴, 185, 520.

📑 Tutkimuksessa tutkittiin korjatulta iältään 2-vuotiaiden pikkukeskosten kognitiivisia ja kielellisiä taitoja vanhempien täyttämillä seulontatyyppisillä menetelmillä arvioituina.

🔍 Keskeiset tulokset
- Vanhempien täyttämät seulontatyyppiset menetelmät ovat hyödyllisiä 2-vuotiaiden pikkukeskosten viivästyneen kehityksen tunnistamisessa.
- Pikkukeskosten kognitiivisissa ja kielellisissä taidoissa ei tullut esille sukupuolieroja.
- 41 %:lla pikkukeskosista oli heikot taidot vain joko kognitiivisen tai kielellisen kehityksen osalta, kun taas 12 %:lla todettiin heikot taidot molemmilla osa-alueilla.

📣 Johtopäätökset
Tulokset korostavat kognitiivisten ja kielellisten taitojen erillisen arvioinnin tärkeyttä pikkukeskosten kehitysseurannassa, sillä kehitysviive voi tulla esille kummallakin tai vain jommallakummalla osa-alueella. Vanhempien täyttämät seulontatyyppiset menetelmät ovat käyttökelpoinen väline varhaisten taitojen arvioinnissa.

Artikkeli on avoimesti luettavissa osoitteessa:

https://doi.org/10.1007/s00431-026-07163-3

12/06/2026

Helsingin yliopiston logopedian tutkijoille tunnustusta tutkimuksestaan

Riikka Mustosen, Suvi Stoltin ja Ritva Torpan artikkeli ”Parental linquistic support in a home environment is associated with language development of preschool-aged children.” oli yksi Acta Paediatrica -lehden eniten katselluista artikkeleista vuoden 2024 aikana.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien lapselle lukemisen, tarinoiden kertomisen ja laulamisen yhteyksiä lasten kielellisiin taitoihin kuten sanastoon, kielen rakenteisiin ja kielelliseen kokonaistasoon.

Tulosten perusteella kaikkien kolmen kielellisen tukimuodon käyttäminen on suositeltavaa lasten eri kielen osa-alueiden tukemiseksi:

Tuloksissa korostui vanhempien lapselle lukemisen hyödyt. Vanhempien lukeminen selitti parhaiten lasten sanaston taitoja sekä kokonaiskielellistä tasoa. Toisin sanoen, mitä useammin vanhemmat lukivat lapsilleen, sitä laajempi sanasto lapsilla oli ja sitä parempi kokonaiskielellinen taso lapsilla oli.

Tarinoiden kertominen selitti puolestaan parhaiten lasten kieliopillisia taitoja (sisältäen fonologisia ja morfologisia taitoja). Mitä enemmän vanhemmat kertoivat vapaita tarinoita lapsilleen, sitä paremmin kielelliset rakenteet olivat lapsilla hallussa.

Lisäksi useammin toistuva laulaminen oli merkitsevästi yhteydessä lasten laajempaan tuottavaan sanastoon ja parempaan tuottavaan kokonaiskielelliseen tasoon.

Nykyisessä digitaalisessa yhteiskunnassamme on erityisen tärkeää muistaa kasvokkaisen vuorovaikutuksen merkitys lasten kielellisten taitojen tukemisessa.

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/apa.17257
Linkki myös biossa

11/06/2026

Uusien professorien juhlaluennot pidettiin 27.5. Helsingin yliopistolla. Logopedian professorimme Suvi Stolt piti juhlaluennon aiheesta ”Kehittyvä kielikyky keskiössä. Mitä pikkukeskosena syntyneiden lasten kielellinen kehitys voi kertoa kielikyvyn kehityksen suuntaviivoista?” Luennossa esiteltiin tekeillä olevaa varhaiseen kielenkehitykseen liittyvää tutkimusta ja nostettiin esiin hyvin pienenä keskosena syntyneiden lasten kielenkehityksen erityispiirteitä. Onnittelemme lämpimästi uutta professoriamme!

01/06/2026

Helsingin yliopiston logopedian tutkijoille tunnustus tutkimuksestaan

Sirpa Tarvaisen ja kollegoidensa artikkeli on nimetty International Journal of Language & Communication Disorders -lehden vuoden 2025 top 7 artikkelien joukkoon!

Lehti on yksi logopedian arvostetuimmista. Nimitys on lehden toimittajien myöntämä tunnustus tehdystä tutkimuksesta.

Kyseinen tutkimus

Intervention factors associated with efficacy, when targeting oral language comprehension of children with or at risk for (Developmental) Language Disorder: A meta‐analysis

selvitti mitkä kuntoutuksen tekijät ovat yhteydessä lasten puheen ymmärtämisen kuntoutuksen tehokkuuteen. Lisäksi tutkittiin eroaako nuorempien ja vanhempien lasten kuntoutus toisistaan.

Tulokset osoittivat, että

• 2–13-vuotiaiden lasten ymmärtämisen taitoja voidaan tukea.

• Ikä ei ollut yhteydessä tehokkuuteen eli 2–13-vuotiaat lapset, joilla on (kehityksellinen) kielihäiriö tai sen riski, voivat hyötyä puheen ymmärtämisen kuntoutuksesta iästä riippumatta.

• Vaikka tehokkuudessa ei ollut eroa, nuorempien (2–7) ja vanhempien (8–13) lasten kuntoutus erosi toisistaan: vanhemmille lapsille suunnattu kuntoutus oli tarkemmin kohdennettua, toteutui aikuisjohtoisemmin ja strukturoidummin sekä hyödynsi enemmän tietoista opettamista ja strategioita kuin nuoremille lapsille suunnattu kuntoutus.

• Kuntoutus, joka kohdistuu kielen prosessointiin, kuten auditiiviseen prosessointiin tai automatisointiin, ei osoittanut kliinisesti merkittävää tehokkuutta. Sen sijaan kieliympäristön muokkaamiseen, lasten kielellisiin taitoihin tai kompensoivien strategioiden opettamiseen kohdentuva kuntoutus oli tehokasta. Kuntoutus tulisikin kohdentaa näihin osa-alueisiin.

• Tässä aineistossa niin kuntoutuksen määrä kuin sisältö vaihtelivat meta-analyysiin sisällytettyjen artikkelien välillä. Annettujen kuntoutustuntien yhteys efektikokoihin oli marginaalinen. Tämä viittaa siihen, että kuntoutuksen sisältö vaikuttaa tehokkuuteen annettuja tunteja enemmän. Aineistossa, jossa sekä sisältö että määrä vaihtelevat, määrän vaikutus näyttää siis jäävän sisällön vaihtelun alle piiloon, vaikka sen tiedetään myös vaikuttavan kuntoutuksen tehokkuuteen. Ensisijaista on siis harkita kuntoutuksen sisältö tarkasti. Tämän jälkeen kuntoutusta tulisi tarjota tarvittava määrä.

Tarvainen korostaa, että lisätutkimusta tarvitaan, jotta ymmärtäisimme yhä paremmin kielelliseen kuntoutukseen vaikuttavia kuntoutuksen tekijöitä ja voisimme tarjota parasta mahdollista tukea sitä tarvitseville lapsille.

Tutkimuksen toteuttivat Helsingin yliopiston logopedialta professori Suvi Stolt, FT Sirpa Tarvainen ja dosentti Kaisa Launonen (kuvassa). Lääketieteellinen tiedekunta biostatistiikan yksiköstä mukana oli FT Hanna Granroth-Wilding ja Corkin yliopistosta Irlannista professori Pauline Frizelle.

Tutkimus on avoimesti luettavissa oheisen linkin kautta.

Lämpimät onnittelut tunnustuksesta!

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1460-6984.70013

19/05/2026

Logopedian avoimen luentosarjan luennot jatkuvat syksyllä 2026. Ohessa syksyn aikataulu, teemat ja puhujat.

Logopedian avoin luentosarja on tarkoitettu kaikille logopedian alan tutkimuksesta kiinnostuneille. Luennoilla esitellään erityisesti Helsingin yliopiston logopedian osastolla meneillään olevaa tutkimusta.

Tervetuloa kuuntelemaan taas syksyllä!

15/05/2026

UUTTA TUTKIMUSTA:
Mustonen, R., Torppa, R., Kuvač Kraljević, J. Matić, A., Schults, A., Krajewski, G., Karp, P., Muszyńska, K., Simonsen, H.G., Garmann, N. G., Tulviste, T. & Stolt, S. Association between parental attitudes towards screen time and children’s language skills in four European countries. Acta Paediatr. 2026, 1–9. https://doi.org/10.1111/apa.70588

Tässä monikulttuurisessa tutkimuksessa tarkasteltiin yhteyksiä vanhempien ruutuaika-asenteiden, lasten ruutuajan määrän ja lasten kielellisten taitojen välillä Suomessa, Virossa, Kroatiassa ja Puolassa.

Tulosten perusteella vanhempien positiiviset asenteet ruutuaikaa kohtaan olivat yhteydessä lisääntyneeseen lasten kokonaisruutuaikaan sekä ruutuaikaan yhdessä vanhempien kanssa. Lisäksi mitä enemmän lapset viettivät ruutuaikaa yksin tai kokonaisuudessaan, sitä heikommat kielelliset taidot heillä oli.

Yhteydet ruutuaika-asenteiden, lasten ruutuajan määrän ja lasten kielellisten taitojen välillä olivat pääosin yhteneväiset tutkimuksen neljässä eri maassa. Lisäksi ruutuajan määrässä tai kielellisissä taidoissa ei ollut eroa maiden välillä. Suomessa vanhemmat kuitenkin arvioivat ruutuajan hyödyllisemmäksi puhumiselle, vuorovaikutustaidoille ja tiedon omaksumiselle kuin muiden maiden vanhemmat.

Tutkimuksen perusteella vanhempien asenteiden tunnistaminen on tärkeää, koska asenteet ruutuaikaa kohtaan näyttävät vaikuttavan lasten ruutuaikatottumuksiin. Tulokset vahvistavat myös aiempia tutkimuksia siitä, että lapsen ruutuajan rajaaminen on tärkeää.

Linkki avoimesti saatavilla olevaan artikkeliin: https://doi.org/10.1111/apa.70588
Linkki on saatavilla myös profiilin biossa

12/05/2026

Haemme joukkoomme väitöskirjatutkijaa Avusteisen kommunikoinnin kuntoutus -hankkeeseen (https://www.helsinki.fi/fi/projektit/avusteisen-kommunikoinnin-kuntoutus). Tarjoamme mahdollisuuden tehdä merkityksellistä tutkimusta aiheen parissa, jolla on suora yhteys käytännön kuntoutustyöhön.
Hankkeessa tarkastellaan avusteisen kommunikoinnin kuntoutusta tavallisen puheterapian kontekstissa ja osana ryhmämuotoista Reko-ohjausmallia. Hanke on neliosainen ja etsimämme väitöskirjatutkija työskentelee osiossa, jossa tarkastellaan avusteisen kommunikoinnin kuntoutuksessa asetettavia tavoitteita, niiden suunnitteluprosessia ja saavuttamista.
Toivomme sinulta innostusta tutkimustyöhön, valmiutta sitoutua väitöskirjaprosessiin, aktiivista ja yhteistyökykyistä otetta työskentelyyn sekä logopedian alan FM-tutkintoa (valmis tai valmistumassa pian). Kokemus puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista katsotaan eduksi.
Kiinnostuitko? Ota rohkeasti yhteyttä, niin jutellaan lisää tehtävästä. Lähetä sen jälkeen lyhyt kuvaus itsestäsi ja työkokemuksestasi sekä ansioluettelosi sähköpostitse viimeistään 31.5.2026. Väitöskirjatutkijaehdokkaiden haastattelut järjestetään viikoilla 23–24.
Yhteystiedot:
Yliopistonlehtori, FT, Irina Savolainen
Logopedian osasto, Lääketieteellinen tiedekunta, HY
[email protected]

Kuva: Mona Roininen/HY