Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine

03/09/2026

Onneksi olkoon Diego Balboa, Mikko Myllymäki ja Simone Rubinacci Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksesta! 🤩 🥳

Rahoitetuissa projekteissa tutkitaan ikääntymiseen liittyviä tulehduksia, erään raskausajan verikokeen monipuolisempaa hyödyntämistä sekä uusia menetelmiä diabeteksen hoitoon.

Euroopan tutkimusneuvoston rahoitus on arvoltaan 1,5 miljoonaa euroa projektia kohden.

Lue uutinen, linkki kommenteissa. 👇

01/09/2026

NutFinForce-hankkeessa kehitetään tekoälypohjaista ravitsemusvalmennusta varusmiehille. Taustalla on konkreettinen ongelma: nuorten aikuisten toimintakyky on heikentynyt, ja se näkyy myös armeijassa.

Valmennus toteutetaan mobiilisovelluksena ja se alkaa jo ennen varusmiespalvelusta, jatkuu palveluksen ajan ja vielä kotiutumisen jälkeen. Tavoitteena eivät ole pelkät lyhytaikaiset tulokset, vaan pysyvät elintapamuutokset.

Pilottitutkimus toteutetaan tammikuussa 2027 Panssariprikaatissa Hattulassa.

NutFinForce-hankkeessa kehitetään tekoälypohjaista ratkaisua, jonka tavoitteena on parantaa asevelvollisten suorituskykyä. Toimintamalli vastaa ajankohtaiseen haasteeseen: nuorten aikuisten heikentynyt toimintakyky vaikuttaa sekä kansanterveyteen että Suomen kokonaisturvallisuuteen.

31/08/2026

Lääketieteen nykyvastaus hyttyskutinoihin on antihistamiini, m***a tutkimusten mukaan siedätyshoitokin toimisi. Kati Palosuo palveli tiedettä istumalla Lapin metsissä iho paljaana hyttysten syötävänä.

26/08/2026

Tulos yllätti tutkijat: lähes kaikilta yli 40-vuotiailta löytyi olkapäästä kuvantamisella jotain poikkeavaa, oli olkapäässä kipua tai ei.

Tutkijat kuvasivat molemmat olkapäät röntgenillä ja magneettikuvauksella 602 suomalaiselta. Osallistujat olivat 41–76-vuotiaita, ja heidät poimittiin satunnaisesti kansallisesti edustavasta Terveys 2000 -aineistosta. Kukaan ei siis hakeutunut tutkimukseen oireiden vuoksi.

Tulos oli yksiselitteinen: yli 40-vuotiaista suomalaisista 99 prosentilla oli vähintään yksi poikkeava löydös kiertäjäkalvosimessa, neljän jänteen muodostamassa rakenteessa, joka liikuttaa ja tukee olkapäätä.

Linkki uutiseen kommenteissa.

24/08/2026

Jokaisella syövällä on oma sormenjälkensä. Nyt tutkijat opettavat tekoälyä lukemaan sen.

Cellular Twins -hankkeessa lasten syöpäkasvaimelle luodaan digitaalinen kaksonen, jota voidaan verrata tuhansiin aiempiin samankaltaisiin tapauksiin. Näin tehokkaimman hoidon valinta helpottuu ja aikaa vieviä lisätestejä tarvitaan vähemmän.

Hanke on saanut Business Finlandilta kaksivuotisen rahoituksen, ja alustavat löydökset ovat jo lupaavia.

Lasten syöpiin paneutuvassa Cellular Twins -hankkeessa potilaan yksilölliselle kasvaimelle luodaan digivastine. Kun sitä vertaa aiempiin samankaltaisiin tapauksiin, tehokkaimman hoidon suunnittelu helpottuu.

19/08/2026

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokoaminen saman katon alle voi helpottaa yhteistyötä, m***a yhteiset tilat eivät yksin riitä.

Pelkät yhteiset tilat eivät silti riitä. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan asiakaslähtöiset palvelut edellyttävät yhteistyötä tukevia rakenteita, arjen vuorovaikutusta, jatkuvaa oppimista ja asiakkaiden aitoa osallistumista.

15/07/2026

Tuore rekisteritutkimus osoittaa, että syömishäiriötä sairastavilla todetaan huomattavasti muuta väestöä useammin autismi, ADHD, nykimishäiriö ja pakko-oireinen häiriö. Sama koskee heidän täyssisaruksiaan, mikä viittaa jaettuun perinnölliseen alttiuteen.

Luku pistää silmään etenkin anoreksiaa tai epätyypillistä syömishäiriötä sairastavilla pojilla ja miehillä: jopa 10 prosentilla heistä on autismidiagnoosi, eli noin 17-kertainen määrä verrokkiväestöön nähden.

Tulos on tärkeä hoidon kannalta. Jos neurokehityksellisiä erityispiirteitä ei tunnisteta, potilas hyötyy hoidosta heikommin. Tutkijat korostavat, että erityispiirteet pitää ottaa huomioon hoidon joka vaiheessa.

Yhteisesiintyvyyden taustalla on jaettua perinnöllistä alttiutta sekä todennäköisesti myös yhteisiä ympäristötekijöitä.

08/07/2026

Keratitis fugax hereditaria on perinnöllinen sarveiskalvon tulehdussairaus, joka kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. Suomessa on arviolta 700–800 geenivirheen kantajaa, m***a heistä on tunnistettu toistaiseksi vain 125. Sairaus sekoitetaan helposti muihin silmätulehduksiin, minkä vuoksi moni on elänyt pitkään ilman selitystä oireilleen tai saanut väärän diagnoosin.

Tuore väitöstutkimus syvensi ymmärrystä sairaudesta merkittävästi. Taudin juuret ulottuvat Lounais-Suomeen ja ainakin 1600-luvulle. Uusia potilaita löytyi myös biopankkiaineistoista, joten todellinen määrä on todennäköisesti arvioituakin suurempi.

Suomessa voi elää jopa 800 harvinaista silmäsairautta aiheuttavan geenivirheen kantajaa, m***a vain murto-osa heistä on tunnistettu. Sairaus sekoitetaan usein muihin silmätulehduksiin, mikä voi viivästyttää diagnoosia vuosikymmeniä.

29/06/2026

Väkivaltarikoksia tekevät nuoret eivät useimmiten ole niitä, joita kukaan ei ole yrittänyt auttaa.

Uusi väitöstutkimus selvitti 15–22-vuotiaiden väkivaltarikoksiin syyllistyneiden nuorten palveluhistoriaa. Neljä viidestä oli käyttänyt mielenterveyspalveluja, kolme neljästä koulun tukipalveluja ja lähes yhtä moni lastensuojelua. Kolmen palvelun piirissä samanaikaisesti oli tyypillisesti jo 15-vuotias.

Silti palveluihin sitoutuminen oli katkonaista. Terapiaa tai psykososiaalisia hoitomuotoja sai vain noin joka kolmas, useimmiten hoito tarkoitti lääkitystä.

Tutkija Eeva Huikko korostaa, että palveluja pitää kehittää käyttäjien kokemusten pohjalta. Varhainen tuki ei riitä, jos se ei ole sellaista, johon lapsi ja perhe pystyvät sitoutumaan.

Neljä viidestä väkivaltarikoksia tehneestä nuoresta oli käyttänyt mielenterveyspalveluja ja joka kolmas heistä jo kahdeksaan ikävuoteen mennessä. Nuorten mielenterveyspalvelujen käytölle oli tyypillistä palvelun käytön katkonaisuus ja keskeytyminen.

24/06/2026

Lääkäri ja solubiologi Sara Wickström on voittanut Körber-tiedepalkinnon, yhden maailman arvostetuimmista tieteellisistä tunnustuksista. Kahdeksan aiemman palkitun ura on myöhemmin johtanut Nobel-palkintoon.

Wickströmin tutkimus on kumonnut vanhan käsityksen solujen toiminnasta. Solut eivät ohjaudu pelkästään geeneistä ja naapurisolujen kemiallisista viesteistä, vaan ne myös aistivat fyysistä ympäristöään, kuten painetta ja venytystä, ja välittävät nämä viestit suoraan DNA:lle.

Löydöllä on käytännön merkitystä etenkin arpeutumissairauksien ja syövän hoidossa. Palkintorahalla Wickström aikoo tutkia, jääkö soluihin eräänlainen muisti vammoista, joka voisi selittää pitkittyneitä haavoja ja haitallista arpeutumista.

Lämpimät onnittelut! 💐

Lääkäri ja solubiologi Sara Wickström voitti Körber-tiedepalkinnon tutkimuksella, joka kumosi vanhan käsityksen solujen toiminnasta. Samalla hän on luonut kokonaan uuden tutkimusalan.