E2 Tutkimus

18/06/2026

Kesätyöntekijöiden saapuessa on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten erilaisena työelämä voi näyttäytyä uraansa aloittaville ja työelämässä jo pitkään mukana olleille. Eväitä tämän pohtimiseen tarjoaa keväällä julkaistu Yhteistyö, oppiminen ja alalle kiinnittyminen toimittajan työssä -raporttimme 👇
https://www.e2.fi/julkaisut/julkaisut/e2-tutkimuksen-tuore-raportti-uransa-alussa-olevia-toimittajia-painavat-epareiluuden-kokemukset-ja-yksilollistynyt-vastuu-alalla-parjaamisesta.html

Tässä blogissa hankkeen vetänyt Mari K. Niemi pohtii työryhmämme saamia oivalluksia 👇
https://www.tiedetoimittajat.fi/tiedekeskiviikko/uraansa-tyoelamassa-aloittavien-nuorten-paineisiin-on-olemassa-ratkaisu-se-loytyy-meista-johtajista/

Työtä rahoitti C. V. Åkerlundin mediasäätiö.

  Tärkein tutkimustyössä viime aikoina saamani oivallus liittyy siihen, millaisena työelämä nuorille, korkeakoulutetuille aikuisille tässä ajassa näyttäytyy. Tämä ei tietysti kuulosta kovin kummoiselta. Kyllähän kaikki työelämässä olevat kutakuinkin tietävät, mitä siellä kohta...

27/05/2026

"Hiljainen tieto liikkui kesätyöpaikassa huonosti ja hitaasti, kertoo uraansa vakiinnuttava toimittaja E2 Tutkimuksen raportissa Yhteistyö, oppiminen ja alalle kiinnittyminen toimittajan työssä.

Tutkimus paljasti jyrkän muutoksen siinä, miten työyhteisö huolehtii uusista jäsenistään. Vähintään kaksikymmentä vuotta alalla työskennelleet muistelivat, miten vanhemmilla kollegoilla oli heille aikaa, heitä koulittiin ja heihin luotettiin.

Nyt aloittelevat toimittajat kokivat jäävänsä yksin. Jos halusi tukea kokeneilta kollegoilta, sitä piti aktiivisesti vaatia", kirjoittaa Pauliina Penttilä Suomen Kuvalehden jutussa tuoreen raporttimme pohjalta 👉 🔗 https://suomenkuvalehti.fi/mielipide/toimitusten-vanheneminen-on-journalismille-hirvittava-riski/?shared=1355165-83b39596-1

Lue lisää raportistamme 👉 https://www.e2.fi/julkaisut/julkaisut/e2-tutkimuksen-tuore-raportti-uransa-alussa-olevia-toimittajia-painavat-epareiluuden-kokemukset-ja-yksilollistynyt-vastuu-alalla-parjaamisesta.html
Julkistustilaisuuden tallenteen voit katsoa 👉 https://www.youtube.com/watch?v=CCS-KygJZt8

Työtä rahoitti C. V. Åkerlundin mediasäätiö.

Hiljainen tieto liikkuu toimituksissa aiempaa huonommin, kirjoittaa Pauliina Penttilä.

16/04/2026

Meillä on ilo olla mukana tärkeässä ja ajankohtaisessa päätöksentekoa palvelevassa hankkeessa.

NUORA-hankkeessa tarkastellaan nuorten radikalisoitumista ja jengiytymistä Suomessa. NUORA tuottaa moniulotteista tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä nuorten radikalisoitumisesta, jengiytymisestä ja rekrytoinnista rikolliseen toimintaan sekä väkivaltaiseen ekstremismiin Suomessa.

Mukana yhteistyössä ovat Helsingin yliopisto (RADIA ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti), Poliisiammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto. Hankkeen johtaa Leena Malkki Helsingin yliopistosta ja E2 Tutkimuksen osuudesta vastaa Mari K. Niemi.

Työn rahoittaa VN Tutkiva.

Lue lisää työstämme: https://www.e2.fi/tutkimusteemat/hankkeet/nuorten-radikalisoituminen-ja-jengiytyminen-suomessa-ilmeneminen-riskitekijat-ja-torjuntatoimet-nuora.html

14/04/2026

E2 Tutkimus selvitti Puolustusvoimien toimeksiannosta 18–30-vuotiaiden Suomessa asuvien nuorten aikuisten näkemyksiä maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta.

Lue tärkeimmät nostot alta tai tutustu koko raporttiin (linkki biossa)

🔎Lähes puolet nuorista aikuisista (47 %) on huolissaan Suomen tämänhetkisestä turvallisuustilanteesta ja maan ulkopuolelta tulevasta uhasta. Myös tulevaisuus mietityttää: yli 40 prosenttia nuorista arvioi suomalaisten elävän viiden vuoden päästä nykyistä turvattomammassa maailmassa.

🔎Nuorten aikuisten maanpuolustustahto on vahvaa. Neljä viidestä (78 %) ilmoittaa olevansa valmis puolustamaan Suomea mahdollisen aseellisen hyökkäyksen sattuessa joko aseellisesti tai aseettomasti.

🔎Yli 80 prosenttia nuorista luottaa Puolustusvoimien kykyyn puolustaa Suomea sotilaallisia uhkia vastaan. Lisäksi enemmistö nuorista (58 %) pitää itseään maanpuolustushenkisenä.

🔎Nuorilla aikuisilla on näkemyseroja nykyisen asevelvollisuusmallin tasa-arvoisuudesta. Noin puolet (54 %) ajattelee, että vain miehiä koskeva asevelvollisuus on tasa-arvon vastainen. Reilu kolmannes (38 %) on asiasta eri mieltä. Miehet suhtautuvat nykyjärjestelmään hieman naisia kriittisemmin.

🔎Nuoret hankkivat tietoa maanpuolustukseen liittyvistä asioista ennen kaikkea sosiaalisesta mediasta (49 %), kotimaisista televisiouutisista (48 %) ja kotimaisista verkkolehdistä tai painetuista lehdistä (41 %). Myös keskustelut läheisten kanssa (44 %) ovat merkittävä tiedonlähde. Sosiaalisen median rooli korostuu erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä. 18–22-vuotiaista lähes kaksi kolmesta (60 %) kertoo hankkivansa tietoa somesta, 27–30-vuotiaista vain reilu kolmannes (37 %).

🔎Nuorilta tiedusteltiin heidän näkemystään erilaisista asevelvollisuusmalleista. Neljästä tarjotusta vaihtoehdosta nykyinen asevelvollisuusmalli saa nuorilta aikuisilta vankimman kannatuksen. Sitä kannattaa lähes 40 prosenttia nuorista aikuisista. Vaihtoehdoille on kuitenkin avoimuutta: nuorista 61 prosenttia valitsisi jonkin muun tarjotuista tavoista asevelvollisuuden järjestämiseen.

Puolustusvoimat - Försvarsmakten

14/04/2026

Kulisseissa kaikki alkaa olla valmista! Uuden tutkimuksen julkistustilaisuus nuorten maanpuolustus- ja asevelvollisuusasenteista käynnistyy aivan pian.

Tulosesittelyn lisäksi teemaan syvennytään mielenkiintoisessa paneelikeskustelussa, jossa mukana asiantunteva joukko.

Vielä ehdit linjoille julkistusstriimiin: youtube.com/live/SA-eMfBpGzA
fi

09/04/2026

Mitä nuoret aikuiset ajattelevat maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta?

Tervetuloa tutkimuksen julkistustilaisuuteen tiistaina 14.4. klo 10–11.30 verkkostriimin äärelle! Luvassa tulosesittelyn lisäksi paneelikeskustelu.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.e2.fi/NuoretjaMaanpuolustus (linkki biossa)

25/03/2026

Miten eri-ikäiset journalistit näkevät paikkansa yhteiskunnassa? Kuinka nuorten toimittajien asettumista alalle voisi tukea paremmin? Mitä eri-ikäiset toimittajat arvostavat sukupolvien välisessä yhteistyössä – entä millaisia jännitteitä siihen liittyy? Miten varmistaa, että keskinäinen oppiminen toteutuu teknologisten muutosten, kiireen ja huvenneen vuorovaikutuksen paineissa?

Tervetuloa kuulemaan Journalismin sukupolvet -tutkimuksen tuoreita tuloksia Yhteistyö, oppiminen ja alalle kiinnittyminen toimittajan työssä -julkistustilaisuuteen:

📅: 12.5. klo 10:00–11:30
📍: Klaus K Hotel, Studio K (Bulevardi 2-4, 00120 Helsinki) ja verkkostriimi
🔗 Ilmoittaudu: bit.ly/journalisminsukupolvet

Tutkimuksen tuloksia esittelevät Mari K. Niemi (hankkeen johtaja), Vilma Niskanen ja Roosa Veijola E2 Tutkimuksesta.

Tuloksista keskustelemassa ovat Elsa Paakkinen, Tuomas Pulsa, Riikka Uosukainen ja Joonas Immonen. Tilaisuuden päättää hanketta rahoittaneen C. V. Åkerlundin mediasäätiön toiminnanjohtaja Päivi Myllykangas.

23/03/2026

Mitä nuoret aikuiset ajattelevat maanpuolustuksesta? Miten he arvioivat nykyistä asevelvollisuutta esimerkiksi tasa-arvon näkökulmasta? Entä millaiseksi he kokevat oman puolustusvalmiutensa?

Tervetuloa kuulemaan tuoreita tutkimustuloksia nuorten aikuisten maanpuolustus- ja asevelvollisuusasenteista tiistaina 14.4. klo 10-11.30!

Ilmoittaudu verkkostriimiin: www.e2.fi/NuoretjaMaanpuolustus

19/03/2026

Nordean Taidesäätiön teettämässä ja E2 Tutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa tarkastellaan yritysten taidekokoelmien ja kulttuuriperinnön merkitystä suomalaisille. Raportti on nyt julkaistu! Tutustu tuoreeseen raporttiin:

https://www.nordea.com/fi/doc/raportti-yritysten-taidekokoelmien-ja-kulttuuriperinnon-merkitys-yrityksille-ja-suomalaisille-0.pdf

tai lue tiiviisti karusellista ja alta🔗



Vajaa puolet (45 %) suomalaisista on tietoisia yritysten taidekokoelmista, ja ainoastaan joka kymmenes suomalainen (9 %) on nähnyt yritysten taidekokoelmia tai vieraillut niitä esittelevissä näyttelyissä. Suurin osa alle 30‑vuotiaista ei ole koskaan edes kuullut yritysten taidekokoelmista.

Kaksi kolmesta suomalaisesta (65 %) pitää taidetta ja kulttuuria tärkeänä osana elämäänsä. Taiteen koetaan tuovan viihtyisyyttä ja kauneutta arkeen (60 %), vahvistavan hyvinvointia (47 %) ja lisäävän luovuutta (43 %). Erityisesti nuorille taide merkitsee luovuuden vahvistumista sekä väylää käsitellä vaikeita ja vaiettuja aiheita.

Valtaosa suomalaisista (76 %) pitää kulttuuriperinnön vaalimista osana yritysten yhteiskuntavastuuta. Nordean Taidesäätiön puheenjohtaja Ulrika Romantschuk korostaakin, että yritykset tunnistavat vastuunsa kulttuuriperinnön vaalijoina: niiden hallussa oleva taide, arkistot ja historiallinen aineisto ovat osa yhteistä kansallista omaisuutta, jolla on merkitystä koko yhteiskunnalle ja tuleville sukupolville.

Tulosten perusteella taiteen näkymättömyys ei johdu yritysten kiinnostuksen puutteesta, vaan muutoksista työelämässä ja tiloissa. Fyysisten toimipaikkojen määrä on laskenut lähes kaikilla aloilla, toimistotilat ovat pienentyneet ja seinäpinta-alaa taiteen esille tuomiseen on aiempaa vähemmän. Kun teokset siirtyvät varastoihin, katoaa taide myös ihmisten arjesta.

Nordean Taidesäätiö tuo suomalaisille tilaisuuden tutustua kokoelmansa helmiin käynnistämällä 2-vuotisen taidekiertueen pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kiertue alkaa huhtikuussa vuoden 2026 kulttuuripääkaupungista Oulusta Reidar Särestöniemen upeilla teoksilla. Tämän jälkeen kiertue jatkuu Helene Schjerfbeckin tuotannon helmillä.

12/03/2026

Miten hyvin suomalaiset pääsevät osalliseksi yritysten vaalimista taideaarteista? Miten yritykset näkevät kulttuuriperintönsä merkityksen nykyajassa?

Nordean Taidesäätiön teettämä tutkimus selvitti yritysten roolia aineellisen kulttuuriperinnön, erityisesti taiteen kerääjinä ja vaalijoina Suomessa, sekä millaisena suomalaiset näkevät yritysten merkityksen taiteen ja kulttuurin kentällä. Työn toteutuksesta on vastannut E2 Tutkimus.

📆Tutkimuksen julkistustilaisuus järjestetään keskiviikkona 18.3. klo 10–11 Teams-webinaarina. Tervetuloa!

Ilmoittaudu julkistustilaisuuteen: http://e2.fi/yritystenkulttuuriperinto