University of Helsinki

University of Helsinki Helsingin yliopisto on Suomen vanhin ja suurin tiedekorkeakoulu, 40 000 opiskelijan ja tutkijan kansainvälinen tiedeyhteisö. Find out why!

Through the power of science, the University of Helsinki (Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet) has contributed to society, education and welfare since 1640. Helsingin yliopisto etsii ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja luo uudenlaista ajattelua ihmiskunnan parhaaksi. Tieteen voimalla yliopisto on rakentanut yhteiskuntaa, sivistystä ja hyvinvointia jo vuodesta 1640. Helsingfors univers

itet är Finlands äldsta och största universitet, en internationell akademisk gemenskap med 40 000 studerande och forskare. Helsingfors universitet söker lösningar på globala utmaningar och skapar nya sätt att tänka som gynnar mänskligheten. Med vetenskapens kraft har universitetet byggt samhället, bildningen och välfärden sedan 1640. The University of Helsinki (Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet) is the oldest and largest institution of academic education in Finland, an international scientific community of 40,000 students and researchers. In international university rankings, the University of Helsinki typically ranks among the top 100. The University of Helsinki seeks solutions for global challenges and creates new ways of thinking for the best of humanity. Through the power of science, the University has contributed to society, education and welfare since 1640. Some facts about the University of Helsinki
• The biggest university in Finland with over 35 000 students, 6% international
• 11 faculties and 4 campuses within the Helsinki area
• 8200 employees: 55% teaching and research staff, 13% international
• 180 000 alumni all over the world

Thinking about studying in Finland? Nearly 90% of our international students recommend the University of Helsinki for other bright minds. Helsinki, the capital of Finland, is a modern city with over half a million residents and is situated on the Baltic Sea. Helsinki can easily be reached from anywhere in the world. Our city welcomes you with open arms to enjoy its innovative urban culture, the ever-present nature and sea, and the friendliness of the locals. Located between East and West, and absorbing influences from both sides, Helsinki is a dynamic and future-oriented city that combines trends and traditions in its own special way. Let its laid-back rhythm take you away!

Ensimmäisenä sisään, viimeisenä ulos. Näin muisteltiin alkukesästä, kun opiskelijajärjestöt hyvästelivät Uuden ylioppila...
03/09/2026

Ensimmäisenä sisään, viimeisenä ulos. Näin muisteltiin alkukesästä, kun opiskelijajärjestöt hyvästelivät Uuden ylioppilastalon.

Ylioppilaskunnan kiinteistövelkojen myötä historialliset rakennukset päätyivät myyntiin ja järjestöt joutuivat muuttamaan pois. Menetys on enemmän kuin tilan vaihto. Paikka, jonne on helppo mennä ja jossa voi kohdata toisia epämuodollisesti, on opiskelijakulttuurille olennaisen tärkeä.

Kulttuuriperinnön maisteriohjelman kurssilaiset haastattelivat opiskelijajärjestöjen aktiiveja, kun nämä poistuivat Uudelta. Ylioppilastalojen merkityksestä on meneillään myös kirjoituskeruu.

Suomalaiset toivovat lomiltaan vapautta ja väljää aikaa. Silti hyvä, virkistävä kesä kerryttää tyypillisesti myös sosiaa...
03/09/2026

Suomalaiset toivovat lomiltaan vapautta ja väljää aikaa. Silti hyvä, virkistävä kesä kerryttää tyypillisesti myös sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, nuorisotutkijat Sinikka Aapola-Kari ja Päivi Armila ovat todenneet.

Lomien ilo ja hyödyt kasautuvat kuitenkin herkästi niille, joiden perheillä on jo valmiiksi paljon, tutkijat arvioivat. Osalle lapsia loma tarkoittaa tylsiä päiviä ja synkkääkin yksinäisyyttä.

”Tutkimus hätkähdytti minua. Sosioekonomiset erot näkyvät niin harrastuksissa, kesätekemisessä kuin kesätyökokemuksissa”, ministeri Mika Poutala luonnehti lasten vapaa-aikatutkimuksen tuloksia.

Miten teologian opiskelija päätyy Lähi-idän asiantuntijaksi, mitä arabian kielen oppiminen oikeasti vaatii ja mitä suoma...
02/09/2026

Miten teologian opiskelija päätyy Lähi-idän asiantuntijaksi, mitä arabian kielen oppiminen oikeasti vaatii ja mitä suomalaiset luulevat Lähi-idästä väärin? Sonja Voutilainen päätyi asiantuntijatyöhön reittiä, jota ei voinut suunnitella.

Teologian opinnot alkoivat identiteettikriisillä. Käännekohta oli islamin peruskurssi, joka avasi uuden maailman. Arabia vei mukanaan, ja kielitaito on sen jälkeen avannut oven toisensa jälkeen: vaihto-opinnot Beirutissa, intensiivikielikoulu Kairossa omalla rahalla, harjoittelu Suomen suurlähetystössä Abu Dhabissa.

Nyt hän työskentelee radikalisoitumisen ehkäisytyössä Kide-säätiössä ja suorittaa toista maisterin tutkintoa Lähi-idän tutkimuksesta.

Matkan varrella hän on oppinut, että Lähi-itää ei voi ymmärtää lukemalla kirjoja, vaan kokemalla.

Voutilainen oli vaihto-opiskelijana Beirutissa, kun Gazan sota syttyi. Hänen piti peräytyä Kairoon ja oppia jälleen uusi arabian kieli. Kairoa hänelle olivat suositelleet Egyptin karatemaajoukkueen ottelijat.

Suomi on toimeenpannut terrorismin rahoituksen torjuntanormit kattavasti, m***a yhtään lainvoimaista tuomiota terrorismi...
02/09/2026

Suomi on toimeenpannut terrorismin rahoituksen torjuntanormit kattavasti, m***a yhtään lainvoimaista tuomiota terrorismin rahoittamisesta ei ole annettu. Viranomaiset ovat silti yksimielisiä siitä, että jihadismia rahoitetaan Suomessa.

Tuore oikeustieteellinen väitöstutkimus selvitti, miksi ristiriita on näin suuri. Suomi on toimeenpannut kansainväliset terrorismin rahoituksen torjuntanormit kattavasti, m***a käytännön torjunta laahaa perässä. Syinä ovat muun muassa korkea esitutkintakynnys ja terrorismirikosten tutkinnan poikkeuksellisen haastava toimintaympäristö.

Tutkimus muistuttaa myös, että jihadistinen terrorismi ei ole kadonnut, vaikka huomio on viime vuosina kohdistunut Venäjän hyökkäyssotaan ja Lähi-idän tilanteeseen. Kansainväliset terroristijärjestöt ovat edelleen toimintakykyisiä.

Kesäkuussa voimaan tullut rikoslain uudistus selkeyttää lainsäädäntöä ja laajentaa terrorismirikosten rangaistavuuden alaa. Tutkijan mukaan lähivuosina on tärkeää seurata, saavutetaanko muutoksilla tavoiteltuja vaikutuksia.

Korkea esitutkintakynnys sekä terrorismirikosten tutkintaan liittyvät poikkeuksellisen haastavat toimintaympäristöt hankaloittavat rikosvastuun toteutumista.

Noin 40 % maailman väestöstä elää tavalla, joka pitää heidän hiilijalanjälkensä lähes tai kokonaan kohtuuden rajoissa. I...
01/09/2026

Noin 40 % maailman väestöstä elää tavalla, joka pitää heidän hiilijalanjälkensä lähes tai kokonaan kohtuuden rajoissa. Ilmastopolitiikassa voitaisiin ottaa oppia heidän elämäntavoistaan ja samalla räätälöidä politiikkatoimet eri tuloluokille.

Tutustu miten kohtuutta voisi soveltaa yhteiskunnassa, linkki kommenteissa. 👇

31/08/2026

Tunnelmia lukuvuoden 2026-2027 avajaisista. Hyvää lukuvuoden alkua! 🎉

Lääketieteen nykyvastaus hyttyskutinoihin on antihistamiini, m***a tutkimusten mukaan siedätyshoitokin toimisi. Kati Pal...
31/08/2026

Lääketieteen nykyvastaus hyttyskutinoihin on antihistamiini, m***a tutkimusten mukaan siedätyshoitokin toimisi. Kati Palosuo palveli tiedettä istumalla Lapin metsissä iho paljaana hyttysten syötävänä.

Itsevaltaiset johtajat haastavat liberaalia demokratiaa, ja autoritaariset hallinnot ovat voimissaan. Olemmeko palanneet...
29/08/2026

Itsevaltaiset johtajat haastavat liberaalia demokratiaa, ja autoritaariset hallinnot ovat voimissaan.

Olemmeko palanneet itsevaltiaiden aikakauteen? Millaiset ideologiat maailmassa taistelevat, ja mikä on Suomen ja Euroopan asema näissä kamppailuissa?

Ville Blåfieldin johdolla maailmanpolitiikkaan ja demokratian tilaan pureutuvat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja sosiaali- ja kulttuuriantropologian tutkijatohtori Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta. Kuuntele Tiedekulma podcast!

Tiedekulma podcast · Episode

Vuodesta 1913 lähtien Suomessa rengastetut linnut, yli 14 miljoonaa yksilöä, löytyvät nyt kaikki samasta sähköisestä tie...
28/08/2026

Vuodesta 1913 lähtien Suomessa rengastetut linnut, yli 14 miljoonaa yksilöä, löytyvät nyt kaikki samasta sähköisestä tietokannasta, joka on tutkijoiden ja kansalaisten käytössä.

Tutustu aineistoon ja lue lisää rengastuksesta uutisesta, linkit kommenteissa 👇

Tulos yllätti tutkijat: lähes kaikilta yli 40-vuotiailta löytyi olkapäästä kuvantamisella jotain poikkeavaa, oli olkapää...
26/08/2026

Tulos yllätti tutkijat: lähes kaikilta yli 40-vuotiailta löytyi olkapäästä kuvantamisella jotain poikkeavaa, oli olkapäässä kipua tai ei.

Tutkijat kuvasivat molemmat olkapäät röntgenillä ja magneettikuvauksella 602 suomalaiselta. Osallistujat olivat 41–76-vuotiaita, ja heidät poimittiin satunnaisesti kansallisesti edustavasta Terveys 2000 -aineistosta. Kukaan ei siis hakeutunut tutkimukseen oireiden vuoksi.

Tulos oli yksiselitteinen: yli 40-vuotiaista suomalaisista 99 prosentilla oli vähintään yksi poikkeava löydös kiertäjäkalvosimessa, neljän jänteen muodostamassa rakenteessa, joka liikuttaa ja tukee olkapäätä.

Linkki uutiseen kommenteissa.

Osoite

YliopistonKatu 4
Helsinki
00014

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita University of Helsinki :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Oikopolut

Jaa