Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

10/08/2026

Congratulations to the Faculty's doctoral candidates (candidate 😀) who will defend their doctoral theses in August 🥂
Check the public defences and live streams in the University of Helsinki events calendar https://tapahtumat.helsinki.fi/fi-FI/page/66431a7d7d641b4c43083667/bio-ja-ymparistotieteellinen-tiedekunta

01/07/2026

Congratulations Pekka and AP for the EMBO membership! 🥳

The European Molecular Biology Organisation EMBO elects the most accomplished researchers in its field to its membership. This year the invitation went to Pekka Katajisto, Professor of Ageing Biology, and Ari Pekka Mähönen, Academy Professor and researcher in plant developmental biology.

Founded in 1964, EMBO is a membership organisation in which the current members nominate and elect the new ones. Membership cannot be applied for.

The European Molecular Biology Organisation EMBO elects the most accomplished researchers in its field to its membership. This year the invitation went to Pekka Katajisto, Professor of Ageing Biology, and Ari Pekka Mähönen, Academy Professor and researcher in plant developmental biology.

29/06/2026

Congratulations to the Faculty's doctoral candidates (candidate 😀) who will defend their/her doctoral theses in July 🥂

Check the public defences and live streams in the University of Helsinki events calendar, link in the comments 🤓

23/06/2026

Niityt ovat nurmikoita parempi vaihtoehto niin luonnolle kuin kaupunkilaisillekin. Ne tarjoavat elinympäristön kasveille ja pölyttäjille, tasaavat hulevesiä ja lämpöä sekä tulevat usein halvemmiksi hoitaa.

Niityt keräävät ihmisiä yhteen piknikeistä niittotalkoisiin ja lähiluonnon monimuotoisuus lisää kiinnostusta huolehtia luonnosta myös omalla pihalla.

Tutkija Pasi Poudan väitöstyön mukaan kaupunkiniittyjen laatu riippuu erityisesti maan historiasta ja hoidosta. Moni niitty jää tällä hetkellä ilman riittävää hoitoa, mikä uhkaa niiden monimuotoisuutta.

Niityt tukevat paitsi luontoa myös kaupunkilaisten elämänlaatua. Ne tarjoavat virkistystä, oppimismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä piknikeistä niittotalkoisiin.

18/06/2026

Merestä saatava ruoka ruokkii miljardeja ihmisiä, m***a ilmastonmuutos ja liikakalastus horjuttavat tätä perustaa. Froehlich on tutkinut kestävää kalastusta ja vesiviljelyä jo vuosia ja kuuluu alansa siteeratuimpien tutkijoiden joukkoon maailmanlaajuisesti.

Californian yliopistosta Helsinkiin siirtynyt Froehlich aloitti bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassamme toukokuussa. Täällä hän suuntaa katseensa pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin kysymyksiin: pienimuotoisen vesiviljelyn ilmastohaavoittuvuuteen, rehun omavaraisuuteen ja viljeltyjen merilevien mahdollisuuksiin.

"Kalatalous ja vesiviljely ovat keskeinen osa suomalaista ja pohjoismaista identiteettiä, kulttuuria ja ruokaturvaa tavalla, joka poikkeaa selvästi useimmista Yhdysvaltojen alueista", Froehlich sanoo.

Halley Froehlich aloitti professorina Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa 1.5.2026. Hänen tutkimuksensa keskittyy kestävän kalastuksen ja vesiviljelyn kysymyksiin.

16/06/2026

Ennallistamisasetus vaatii ripeitä tekoja luonnon tilan parantamiseksi. Helsingin yliopiston johdolla laadittu politiikkasuositus antaa eväitä siihen, miten asetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa niin, että olemassa olevia työkaluja ja mittareita hyödynnetään ja kustannustaakka jaetaan oikeudenmukaisesti.

– Uusia tulkintoja tai lainsäädäntöä luontotyyppien tilan mittaamiselle ja ennallistamistarpeen määrittämiselle ei tarvita – Suomen luonnonsuojelulaista löytyy jo tieteeseen pohjautuvat määritelmät, joita voidaan soveltaa suoraan lähes kaikkien direktiiviluontotyyppien esiintymien kartoittamiseen, toteaa politiikkasuosituksen valmistelua johtanut professori Heini Kujala Helsingin yliopistosta.

Ennallistamisasetus vaatii ripeitä tekoja luonnon tilan parantamiseksi. Helsingin yliopiston johdolla laadittu politiikkasuositus antaa eväitä siihen, miten asetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa niin, että olemassa olevia työkaluja ja mittareita hyödynnetään ja kustannustaakka jaetaan oikeu...

16/06/2026

In the field — and in the lab — sometimes the simplest tool is best. For David Thomas, our Arctic researcher studing the biogeochemistry of aquatic systems, some of the best tools have been found in the kitchen.

Thomas studies the role of microscopic algae and bacteria in the carbon cycle of sea ice. To investigate this, he and his team collect ice cores and samples of the salty brine that sits between the individual ice crystals.

“We’ve found over the years that a soup ladle attached to a pole is the ideal thing,” Thomas says in an article featured in Nature today.

Link to the article in the comments.

16/06/2026

Lichens are one of nature's most successful examples of symbiosis, and the subarctic forests of northern Finland are among their most important habitats in the country. Lilith Weber defended her doctoral thesis at the University of Helsinki in April, examining how snow cover and microclimate shape lichen communities in the subarctic. Fieldwork was carried out at Kilpisjärvi and Kevo research stations.

Weber has also introduced her research to wider audiences through the Kilpisjärvi Science Trails application.

Read more: https://www.helsinki.fi/en/faculty-biological-and-environmental-sciences/news/doctoral-dissertation-snow-climate-and-hidden-diversity-subarctic-lichens

12/06/2026

Väitöstutkimus osoittaa, että keinotekoiset kumimatot leikkipuistoissa ja päiväkotien pihoissa ylläpitävät selvästi köyhempiä bakteeriyhteisöjä kuin luonnolliset kivipinnat. Lapsille varhainen altistuminen monimuotoiselle mikrobistolle on tärkeää immuunijärjestelmän kehittymisen kannalta.

Tutkimus myös paljasti, että kaupunkisaasteet vaikuttavat lasten bakteeristoon jo melko pienillä pitoisuuksilla. Vähemmän intensiivisesti hoidetut puistot puolestaan ylläpitivät monimuotoisempaa mikrobistoa kuin tarkasti leikatut nurmikot. 🌿

Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.

10/06/2026

Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, m***a metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen. 🦭🐟

📷: Mervi Kunnasranta

👉 Linkki juttuun kommenteissa