Teologinen tiedekunta

21/10/2026

Helsingin yliopistossa ja Tampereen yliopistossa toimiva Melioristinen kärsimyksen filosofia -huippuyksikkö lanseeraa Melioristikahvila-nimisen sarjan avoimia keskustelutilaisuuksia.
Ensimmäisessä Melioristikahvilassa 4.11.2026 klo 15–16 aiheena on nuorten syvin hätä pirstaloituneessa lastensuojelussa. Aiheesta alustaa erikoissairaanhoidon psykiatrinen sairaanhoitaja (HUS) Tuitu Tynjälä. Hän tarttuu ajankohtaiseen ja vaikeaan kysymykseen: mistä nuorten lisääntyvä toivottomuus kertoo ja pystyykö nykyinen palvelujärjestelmämme todella kohtaamaan nuorten hädän ja kärsimyksen?
Tervetuloa pohtimaan kanssamme Tiedekulman Fönsteriin!

14/10/2026

Kirkko ja kaupunki on haastatellut Valpuri Ketolaa, joka tekee parhaillaan väitöskirjaa kristittyjen ilmastoaktivistien kokemuksista elämän merkityksellisyydestä ilmastokriisin ajassa.
Ketola näkee, että usko voi tarjota nuorille merkityksellisyyden lähteitä.
”Jos maailmankuvassaan ammentaa jostain korkeammasta voimasta, se voi tuskan ja epätoivon hetkillä antaa sellaista toivoa, resilienssiä ja merkityksellisyyttä, mitä ei maallisesta todellisuudesta saa.”

Ilmastokriisi ja tekoälyn käyttö huolettavat nuoria aikuisia. Aktivismi vaatii mielikuvitusta ja sitä, että löytää uusia mahdollisuuksia.

09/10/2026

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt yhteensä 54 apurahaa, kaikkiaan 1 662 500 euroa Helsingin yliopiston tutkijoille ja toiminnalle.

Lämpimät onnittelut tiedekunnastamme rahoitusta saaneille!

Lisätietoa apurahoista Wihurin rahaston sivuilla:

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on riippumaton yleishyödyllinen suomalainen säätiö, joka tukee vuosittain satoja hankkeita ja niiden toteuttajia tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla.

09/10/2026

Onnittelut uudelle tieteen akateemikolle, professori Martti Nissiselle!

Tasavallan presidentti Alexander Stubb myönsi akateemikon arvonimen presidentin esittelyssä tänään 9.10.2026 professori Maarit Karppiselle, professori Martti Nissiselle ja professori Seppo Ylä-Herttualalle.

Martti Nissinen on suomalainen teologi ja kansainvälisesti arvostettu Vanhan testamentin tutkija. Hän on toiminut Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professorina vuodesta 2007 ja kuuluu alansa tunnetuimpiin tutkijoihin maailmassa.

Nissinen pitää omassa tutkimusyhteisössään yhtenä onnistumisen elementtinä rajat ylittävää tutkimusyhteistyötä oppialojen ja yliopistojen välillä.

Tieteellisen työnsä lisäksi Nissinen on ollut näkyvä yhteiskunnallinen keskustelija. Hän on pitänyt satoja julkisia esitelmiä ja esiintynyt laajasti mediassa esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevissa asioissa. Nissisen tutkimukset ovat vaikuttaneet niin akateemiseen keskusteluun kuin laajempaan yhteiskunnalliseen ymmärrykseen uskonnon, kulttuurin ja historian suhteista.

Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen Suomen Akatemian esityksestä.

Linkki uutiseen kommenteissa.

30/09/2026

Miksi kärsimykselle ei aina ole tarpeen löytää syvempää merkitystä? Ja miksi sekä pessimismi että optimismi voivat olla huonoja elämänfilosofioita, jos tavoitteena on parantaa maailmaa?

Uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström kertoo, mitä meliorismi on ja miten se voi auttaa toimimaan epävarmassa maailmassa.

Linkki jaksoon kommenteissa.

14/09/2026

Rippileireillä kysytään joka vuosi tuhansilta nuorilta, miten he suhtautuvat kirkon opetuksiin. Vuonna 2019 pojista 36 prosenttia vastasi uskovansa, että Jumala on olemassa. Vuonna 2025 prosentti oli 67.

Ilmiö koskee nimenomaan poikia ja nuoria miehiä. Vuonna 2024 tehdyssä tutkimuksessa 18–29-vuotiaista suomalaismiehistä 27 prosenttia kertoi uskovansa, että Jeesus nousi kuolleista. Samanikäisistä naisista näin uskoi vain 14 prosenttia.

Kristinusko kiinnostaa nuoria miehiä, eikä konservatiivisuuden vahvistuminen ole ilmiön ainoa selitys, käytännöllisen teologian tutkija Pietari Hannikainen sanoo.

09/09/2026

Yle seuraa Norjan edesmenneen kuninkaan Harald V:n hautajaisia erikoislähetyksessä tänään, joka alkaa kello 12.45. Studiovieraaksi saapuu kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä.
Heikkilä on aiemmin kommentoinut esimerkiksi Charles III:n kruunajaisia ja paavi Franciscuksen hautajaisia.
– Näissä pyrin aina tuomaan esiin kulttuurihistoriallista, tutkittua tietoa. Yksittäisen detaljin avulla voi tuottaa oivalluksen: ”ahaa, kruunu tarkoittaakin tätä”. Jos yksittäisten symbolien merkityksen saa avattua ihmisille, niin he saattavat muistaa sen loppuikänsä.

Ylen erikoislähetys alkaa kello 12.45. Haraldin hautajaisiin saapuu valtiojohtoa eri puolilta maailmaa.

08/09/2026

Oletko pohtinut elinluovutusta, tai kenties jo tehnyt päätöksen luovuttaa tai olla luovuttamatta elimiäsi?
Osallistu tutkimukseen kirjoittamalla elintenluovutukseen liittyvistä ajatuksistasi ja näkemyksistäsi. Kirjoituksesi auttaa selvittämään luovutukseen liittyvää ajatustyötä ja sen yhteyttä maailmankatsomukseen.
Teologisen tiedekunnan koordinoima To donate or not to donate -hanke tutkii luovutuksen ja maailmankatsomuksen välistä yhteyttä.
Kirjoittajana voi olla kuka tahansa luovutusta pohtinut. Sinulla ei tarvitse olla valmista päätöstä asiassa, sillä kaikenlaisissa vaiheissa olevat pohdinnat ovat hankkeelle tärkeitä. Osallistu siis ja auta meitä tärkeässä tutkimustyössä!

Osallistu tutkimukseen kirjoittamalla elintenluovutukseen liittyvistä ajatuksistasi ja näkemyksistäsi. Kirjoituksesi auttaa selvittämään luovutukseen liittyvää ajatustyötä ja sen yhteyttä maailmankatsomukseen.

02/09/2026

Kun teologisen tiedekunnan ovet avautuivat Sonja Voutilaiselle, iski identiteettikriisi: oli vaikea löytää tiedekunnasta ihmisiä, jotka eivät olisi suhtautuneet opetettaviin asioihin oman uskon tai identiteetin rakennuspalikoina vaan avoimesti ilmiötasolla.
Hän löysi kuitenkin oman, kansainvälisen urapolkunsa arabian, vastaanottokeskusten ja karaten johdattelemana.
Kuva: Susanna Kekkonen
Lue koko juttu Yliopisto-lehden verkkosivuilta tai kuuntele äänijuttu Spotifyssa tai Soundcloudissa. Linkit kommenteissa.

21/08/2026

Suomessa elää arviolta 140 000 muslimia, suuri osa täällä syntyneitä. Uusi polvi suhtautuu vanhempiensa uskontoon kirjavasti.

Joillakuilla etsintä on johtanut fundamentalismiin, toisilla feministiseen islamintulkintaan. Uskontotieteilijä Teemu Pauha tutkii parhaillaan sateenkaarimuslimeja.

Paljon on myös niitä, jotka suhtautuvat islamiin kuten suuri osa suomalaisista nuorista kristinuskoon: tapakulttuurina.

Linkki uutiseen kommenteissa. 👇