Teologinen tiedekunta

02/09/2026

Kun teologisen tiedekunnan ovet avautuivat Sonja Voutilaiselle, iski identiteettikriisi: oli vaikea löytää tiedekunnasta ihmisiä, jotka eivät olisi suhtautuneet opetettaviin asioihin oman uskon tai identiteetin rakennuspalikoina vaan avoimesti ilmiötasolla.
Hän löysi kuitenkin oman, kansainvälisen urapolkunsa arabian, vastaanottokeskusten ja karaten johdattelemana.
Kuva: Susanna Kekkonen
Lue koko juttu Yliopisto-lehden verkkosivuilta tai kuuntele äänijuttu Spotifyssa tai Soundcloudissa. Linkit kommenteissa.

21/08/2026

Suomessa elää arviolta 140 000 muslimia, suuri osa täällä syntyneitä. Uusi polvi suhtautuu vanhempiensa uskontoon kirjavasti.

Joillakuilla etsintä on johtanut fundamentalismiin, toisilla feministiseen islamintulkintaan. Uskontotieteilijä Teemu Pauha tutkii parhaillaan sateenkaarimuslimeja.

Paljon on myös niitä, jotka suhtautuvat islamiin kuten suuri osa suomalaisista nuorista kristinuskoon: tapakulttuurina.

Linkki uutiseen kommenteissa. 👇

23/06/2026

"Kun katsoo ulos yliopiston ikkunasta, näkee nopeasti hämärtyvän maailman. Demokratiaa pidetään heikkoutena, maapallo korventuu ja vahvimman oikeus rehottaa. Siksi ihmiskunta tarvitsee parhaita vastauksia ihmisiksi olemisen ja olemassaolon kysymyksiin."

Kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä pohtii yliopiston tehtävää ja vastuita Yliopisto-lehden pääkirjoituksessa. Lue kirjoitus! 👇💎

Yliopiston palvelulupaus ihmiskunnalle on kolminainen, professori Tuomas Heikkilä kuvailee Yliopisto-lehden pääkirjoituksessa: ihanteiden tavoittelu, paras tieto ja viisaimmat ratkaisut.

15/06/2026

Suomen akatemia on myöntänyt rahoituksen kahdelle tiedekuntaamme sijoittuvalle akatemiahankkeelle:

💎 Ismo Dunderberg: Oppineisuus, tieto ja johtajuus varhaisessa kristinuskossa
💎 Martti Nissinen: Profetia, ruumis ja yhteisö varhaisessa juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa

Paljon onnea rahoituksen saajille! 💐👏

Akatemiahankerahoituksen tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa.

Katso kaikki Helsingin yliopiston tutkijoiden tässä haussa saamat rahoitukset. 👇🔗

Suomen Akatemia myönsi akatemiahankkeen tai akatemiatutkijan rahoituksen yhteensä 123 Helsingin yliopiston tutkijalle.

15/06/2026

Lämpimät onnittelut kaikille tiedekunnastamme tänä keväänä valmistuneille! 🥰✨ Valmistunut, muista liittyä maksuttomaan Helsinki Alumni -yhteisöömme: https://join.alumni.helsinki.fi/

Varma gratulationer till alla våra nyutexaminerade! 👏✨ Kom ihåg att gå med i vårt gratis Helsinki Alumni-nätverk: https://join.alumni.helsinki.fi/

Our warmest congratulations to all our students who graduated this spring! 💐✨ Remember to join our free Helsinki Alumni community: https://join.alumni.helsinki.fi/

03/06/2026

Lämpimästi tervetuloa tänään klo 17 Tiedekulmaan Melioristisen kärsimyksen filosofian huippuyksikön avajaistilaisuuteen! 👇👇

Miten puhua kärsimyksestä tavalla, joka ei vähättele, mitätöi tai oikeuta sitä osana jotakin suurempaa hyvää?

Tule Tiedekulmaan 3.6. klo 17 kuulemaan asiantuntijakeskustelua, jonka ytimessä on melioristinen ajatus: vaikka kärsimystä ei voida poistaa eikä perustella, elämää ja maailmaa voidaan silti tehdä paremmaksi.

Keskustelemassa ovat Melioristisen kärsimyksen filosofian huippuyksikön johtaja Sami Pihlström, tutkimusryhmien johtajat Timo Koistinen, Virpi Mäkinen ja Terhi Utriainen Helsingin yliopistosta sekä Sari Kivistö Tampereen yliopistosta.

Lue lisää: https://tapahtumat.helsinki.fi/fi-FI/page/6a0d85882a1c300007226566/miten-ymmartaa-karsimysta-vaikeina-aikoina

26/05/2026

Miten puhua kärsimyksestä tavalla, joka ei vähättele, mitätöi tai oikeuta sitä osana jotakin suurempaa hyvää?

Tule Tiedekulmaan 3.6. klo 17 kuulemaan asiantuntijakeskustelua, jonka ytimessä on melioristinen ajatus: vaikka kärsimystä ei voida poistaa eikä perustella, elämää ja maailmaa voidaan silti tehdä paremmaksi.

Keskustelemassa ovat Melioristisen kärsimyksen filosofian huippuyksikön johtaja Sami Pihlström, tutkimusryhmien johtajat Timo Koistinen, Virpi Mäkinen ja Terhi Utriainen Helsingin yliopistosta sekä Sari Kivistö Tampereen yliopistosta.

Lue lisää: https://tapahtumat.helsinki.fi/fi-FI/page/6a0d85882a1c300007226566/miten-ymmartaa-karsimysta-vaikeina-aikoina

23/04/2026

Keskiviikkona yliopiston juhlasalissa pysähdyttiin polttavan kysymyksen äärelle: miltä tuntuu olla turvassa, ja miten tätä tunnetta voi vahvistaa?

Professori Anne Birgitta Pessin, kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallion sekä tiedekuntamme järjestämä seminaari "Turvallisuus – yksilöistä yhteiskuntaan, tunteista toimintaan" tarjoili johtavien asiantuntijoiden puheenvuoroja turvallisuudesta mm. teologian, aivotutkimuksen ja evoluutiobiologian näkökulmasta.

Lämmin kiitos ajatuksia herättäneestä päivästä kaikille puhujille ja osallistujille! 💎

20/04/2026

Suomen Tiedeseuran suuri palkinto, Professori E. J. Nyströmin palkinto, myönnetään kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle hänen monipuolisesta ja uraauurtavasta keskiajan tutkimuksestaan. Valtavat onnittelut! 👏👏

Palkintoperusteluissa todetaan, että Heikkilän ura on osoitus tieteellisestä omaperäisyydestä sekä kyvystä hankkia kilpailtua kansainvälistä tutkimusrahoitusta ja johtaa monialaisia tutkimushankkeita, jotka uudistavat tieteenalan perusteita.

Palkinto on arvoltaan 50 000 euroa, ja se jaetaan Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29. huhtikuuta. Lue lisää: https://www.helsinki.fi/fi/teologinen-tiedekunta/ajankohtaista/suomen-tiedeseuran-suuri-palkinto-2026-professori-tuomas-heikkilalle?utm_source=facebook&utm_medium=social_owned

(Kuvassa Tuomas Heikkilä puhumassa Helsingin yliopiston vuosipäiväjuhlassa 26.3.2026.)

16/04/2026

Kaikkea kärsimystä ei voi merkityksellistää. Suomen Akatemian rahoittama Melioristisen kärsimyksen filosofian huippuyksikkö etsii eettisesti kestävämpää suhtautumistapaa vastoinkäymisiin.

Kärsimyksen äärellä mieli hakeutuu usein pessimismiin tai optimismiin. Näiden vaihtoehdoksi tutkimushanke tarjoaa meliorismin, jonka mukaan myönteinen lopputulos ei ole väistämätön eikä mahdoton. Yksi hankkeen johtoajatuksista on, että merkityksellisyyden hakeminen kaikista vastoinkäymisistä on väärin.

Huippuyksikköä johtaa uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström. Kahdeksanvuotinen huippuyksikköhanke koostuu viidestä työpaketista, joista neljä sijoittuu teologiseen tiedekuntaan.

Linkki uutiseen kommenteissa. 👇