Kansatiede - Helsingin yliopisto

14/10/2026

Nyt voit lähettää esitelmäehdotuksesi Etnologian päiville 2027!

Etnologian päivät 2027 – Etnologidagarna 2027 – Ethnology Days 2027 Read in: Finnish / Swedish / English Vaikuttava etnologinen tutkimus – kulttuuriset ilmiöt ja kokemuksellinen tietoXIII Etnologian päivät järjestetään Turussa 11.–12.3.2027. Pääasiallisena tapahtumapaikkana toimii ...

08/10/2026

Etnologian perusteet -kurssimme pääsi tällä viikolla tutustumaan Kansallismuseoon ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan. Kuinka innostavaa näiden instituutioiden historiaan ja nykytoimintaan tutustuminen onkaan! Kiitos Mari Immonen, Eija Stark ja Marja-Leena Jalava!

22/09/2026

Terveiset Seuraaresta, jossa tutkijamme viettävät tänään ITE-kirjoitusretriittiä. Ohjelmassa naputtelun lisäksi ulkoilua ja kahvittelua. Kiitos Seurasaarisäätiölle puitteiden luomisesta ❤️

18/09/2026

Tänään on konferenssimme Museums and Emotional Sustainability in a Time of Polycrisis toinen päivä. Sekä päivän keynote että paneelikeskustelu ovat kaikkien seurattavissa striimin välityksellä. Linkit löytyvät ohjelmasta, johon pääset kommentissa olevan osoitteen kautta. Perjantain keynote-puhujamme on Angela Failler. Panelisteina
Áile Aikio, Charlotte Engman ja Riikka Haapalainen.

15/09/2026

Etnologian perusteet -kurssi sai jälleen eilen nauttia aurinkoisesta Seurasaaresta. Kurssin aikana tehdyt vierailut on aina koettu tärkeäksi osaksi oppimista. Eikä ihme: retket havainnollistavat luennolla opittua ja konkretisoi niin tieteenalaa kuin sen tutkimia ilmiöitä. Tällä kertaa saimme kohdata vielä m***a alan alumnia! Kiitos erinomaisesta aikamatkasta etnologian historiaan, Mikko Teräsvirta.

01/09/2026

Viime keväänä Local Museums -kurssilaisemme tekivät haastatteluja Uudella ylioppilastalolla ja kysyivät opiskelijoilta heidän taloon kiinnittyvistä kokemuksistaan ja poismuuton herättämistä tunteistaan. Monilla kurssilaisista oli myös oma läheinen suhde taloon, kuten etnologian opiskelija Erkki Käcklundilla: "Seinät ovat seiniä, m***a ne ovat paljon muutakin, osa jaettua kokemusta." Linkki Yliopistolehden verkkolehteen kommentissa.

26/08/2026

Konferenssimme Museums and Emotional Sustainability in a Time of Polycrisis toinen kutsupuhuja on Angela Failler. Ilmoittautua voi vielä 31.8.2026 asti. Linkki kommenteissa.

Angela Failler: Curating Difficult Knowledge and Emotional Sustainability in Museums: Towards Hope Without Consolation

This keynote takes up the prospective role of museums in cultivating emotional sustainability amid global, interconnected crises stemming from colonial and capitalist systems and the ongoing violence and disparities they engender. As these crises reverberate around the world, museums are being called to provide opportunities for public engagement and critical dialogue. Such calls raise unique challenges for museums themselves, including how to represent difficult and potentially polarizing subjects while caring for the experiences of visitors, museum workers, and affected communities. Where the priority or desire is for visitors to leave the museum feeling not only better informed but more open and curious, inspired, hopeful, and motivated to contribute to change (feelings often equated with “positive visitor experience”) a tension arises, for this desire may be at odds with what actually happens when we are confronted with and witness to the realities of the injustices and crises in our midst. Anger, fear, despair, defensiveness, denial, overwhelm, emotional volatility and/or shutdown may be even more appropriate or expected responses, particularly when our sense of security (or distance) is disrupted and/or what we thought we knew about the world, ourselves, and others is challenged– an experience educational theorists Deborah Britzman and Alice Pitt refer to as encountering “difficult knowledge.” What strategies do museums use to curate or care for difficult knowledge? What might emotional sustainability look like in these contexts? Drawing on examples from recent museum exhibits with particular attention to how affect, feelings, and/or emotion are navigated, this talk turns to the possibilities of what museum scholar Roger Simon calls “hope without consolation” as a framework for approaching difficult knowledge. This framework does not rely on managing negative feelings or eschewing emotional complexities but instead recognizes them as inherent to the work of fostering hope through critical and unsettling engagements with difficult knowledge as they emerge in times of polycrisis.

17/08/2026

Nyt voi tehdä työryhmäehdotuksia ensi kevään Etnologian päiville!

Etnologian päivien työryhmäkutsu on auki: Vaikuttava etnologinen tutkimus – kulttuuriset ilmiöt ja kokemuksellinen tieto

XIII Etnologian päivät Turussa 11.–12.3.2027

Tutkimuksen vaikuttavuudesta on tullut tärkeä ulottuvuus myös humanistisessa tutkimuksessa, ja usein tutkimusrahoitusta haettaessa suunnitelmia arvioidaan sen perusteella. Vaikuttavuus voidaan kuitenkin ymmärtää monin eri tavoin, ja sen arviointi on usein haastavaa erityisesti silloin, kun sitä ei voida mitata suoraan, kuten laadullisessa tutkimuksessa. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja erityisesti sen piirissä käytettävät menetelmät ovat kuitenkin monin tavoin vaikuttavia ja niissä korostuu vuorovaikutus tutkijan ja tutkittavien välillä. Esimerkiksi osallistavat menetelmät, joiden tarkoitus on mahdollistaa tutkittavien aktiivinen rooli tutkimuksessa, ovat laajasti käytössä myös muilla tieteenaloilla.

XIII Etnologian päivillä pohdimme etnologisen tutkimuksen vaikuttavuutta eri näkökulmista. Vaikuttavuus voidaan ymmärtää tutkimuksen laajempana hyötynä yhteiskunnalle, välittöminä vaikutuksina tutkittaviin ja yhteistyönä eri toimijoiden välillä. Kysymme, miksi kulttuurinen näkökulma on tärkeä ja mitä oikeastaan on etnologisen tutkimuksen tuottama kokemuksellinen tieto? Miten toimimme yhdessä tutkimukseen osallistujien ja yhteiskumppaneiden kanssa ja miten etnologinen tutkimus vaikuttaa?

Pyydämme esityksiä XIII Etnologian päivien työryhmiksi. Tutkimuksen vaikuttavuutta voi tarkastella työryhmissä sekä menetelmien toimivuuden että niiden tuottaman tiedon ja hyödyn tasolla. Niissä voi esimerkiksi pohtia, miten tutkimuksen vaikuttavuutta on mahdollista tarkastella, kun tutkitaan yksilöiden ja paikallisten yhteisöjen kokemuksia, mitä on kokemuksellinen tieto ja miten se voi vaikuttaa ympäröivään maailmaan ja miten sitä voi hyödyntää yhteiskunnan eri tasoilla. Miten digitaalisten teknologioiden ja alustojen avulla jaetaan arjen kokemuksiin liittyvää tietoa ja miten tutkijat voivat hyödyntää digitaalista osallistumista? Toivomme mukaan myös museoalan ammattilaisia ja pohdintaa siitä, miten museot tai muut organisaatiot voivat hyödyntää kulttuurien tutkimuksen menetelmin tehtävää tutkimusta ja miten museot vaikuttavat yhteiskunnassa.

Lähetä työryhmäehdotuksesi (max. 350 sanan abstrakti) 30.9.2026 mennessä seminaarisihteeri Terhi Kokolle, email: seminarsecretary(at)ethnosry.org. Ehdotukset voivat olla avoimia (vain työryhmän aihe tiedossa) tai valmiiksi koottuja (aihe ja puhujat tiedossa, esim. tutkimusprojektin esittely). Työryhmäsessioiden pituus vaihtelee 1,5 h-2 h. Ilmoita tarvittaessa toive työryhmän ajankohdasta.

Keynotepuhujat:

FT Sandi Abram on apulaisprofessori etnologian ja kulttuuriantropologian oppiaineessa Ljubljanan yliopistossa. Hänen tutkimuksensa tarkastelee aisti- ja tunnepohjaisia muutoksia kaupunkiympäristöissä, keskittyen erityisesti kaupunkikulttuureihin, atmosfääreihin, muistiin sekä ei-institutionaalisiin luoviin käytäntöihin (esim. katutaide, graffiti, käsityöt ja tatuoinnit). Hänen tutkimuksensa hyödyntää aistien antropologiaa, kävelymenetelmiä sekä digitaalisia, yhteisöllisiä ja multimodaalisia etnografisia lähestymistapoja tutkiakseen, kuinka ihmiset kokevat ja muokkaavat ympäristöjään. Hän on julkaissut tutkimustaan muun muassa seuraavissa journaaleissa: Urban Planning, Ethnologia Fennica, Street Art and Urban Creativity Journal sekä Traditiones.

Kim Silow Kallenberg on etnologian apulaisprofessori Södertörnin yliopistossa ja toiminut syksystä 2025 alkaen tutkimusjohtajana Ruotsissa Valtion laitoshallituksessa (SiS). Hänen tutkimuksensa keskittyy kulttuurisiin näkökulmiin, sosiaalisiin kysymyksiin ja terveyteen laajassa merkityksessä. Hän on kehittänyt etnografisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen tutkimuksessaan esimerkiksi luovaa kirjoittamista, autoetnografiaa ja etnografista fiktiota. Meneillään olevassa hankkeessa hän tutkii tutkijoiden kokemuksia stressistä ja loppuunpalamisesta suhteessa akateemiseen työhön. Hän on julkaissut monografian Sörjbara liv (2021) sekä useita artikkeleita seuraavissa julkaisuissa: Kulturella Perspektiv, RIG, Journal of Autoethnography ja Ethnologia Scandinavica.

FT Kirsi Sonck-Rautio työskentelee tutkijatohtorina Oulun yliopistossa. Hän on ympäristöetnologi ja antropologi, joka on työssään erikoistunut poliittiseen ekologiaan ja posthumanistiseen tutkimukseen. Hän on tutkinut merellisiä ympäristöjä ja rannikkoalueita, ympäristökriiseihin liittyvää paikallista tietoa ja päätöksentekoa sekä arjen kestävyyttä, ympäristösuhteita. Sonck-Rautio soveltaa tutkimuksessaan etnografisia tutkimusmenetelmiä. Hän on julkaissut artikkeleita mm. journaaleissa Maritime Studies, Ethnologia Fennica, Ethnologia Scandinavica, Futures, Current Research in environmental sustainability ja Alue & Ympäristö.

14/08/2026

Konferenssi Museums and Emotional Sustainability in a Time of Polycrisis järjestetään Helsingissä 17.-18.9.2026. Torstain keynote-esitelmän pitää Marzia Varutti. Ilmoittautuminen on auki elokuun loppuun:
https://www.helsinki.fi/en/conferences/museums-and-emotional-sustainability-time-polycrisis/registration

Marzia Varutti: Towards and Beyond Emotional Sustainability in Museums

What is emotional sustainability and in what ways is it relevant to/in museums? This talk will develop a theoretical reflection on the concept of emotional sustainability and its pertinence and significance in the realm of museums. The talk builds on the premise that emotional sustainability can only be offered to the public if and when it exists and is actively nurtured within the museum itself. This involves caring for the emotional sustainability and emotional well-being of museum workers. The talk will delve into a speculative discussion of what this might entail, and the challenges, dilemmas and opportunities engendered by placing emotional sustainability at the very heart of the museum institution. In a more thought-provoking key, the talk finally asks: is aiming for emotional sustainability enough? What might lie beyond it?

07/08/2026

Nyt voit ilmoittautua Museums and Emotional Sustainability in a Time of Polycrisis -konferenssiin!

Milloin? 17.-18.9.2026

Missä? Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasali ja Tieteiden talo

Miksi? Sosiaalisten, poliittisten ja ekologisten kriisien leimaamassa ajassa museot kohtaavat uusia ristiriitoja, joihin kytkeytyy lukuisia tunteita. Tarvitsemme tietoa ja kokemuksia siitä, miten näissä tilanteissa toimia.

Kenelle? Museo- ja kulttuuriperintöalan toimijat ja tutkijat, kaikki asiasta kiinnostuneet

Hinta? 30 euron rekisteröitymismaksu. Linkki ilmoittautumiseen kommenteissa.

Tapahtuman järjestää kaksi Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta: Kokoelmien kosketus (HY) ja Epämukava museo (JY).

Tervetuloa!

17-18 September 2026, University of Helsinki, Finland