Kansatiede - Helsingin yliopisto

01/09/2026

Viime keväänä Local Museums -kurssilaisemme tekivät haastatteluja Uudella ylioppilastalolla ja kysyivät opiskelijoilta heidän taloon kiinnittyvistä kokemuksistaan ja poismuuton herättämistä tunteistaan. Monilla kurssilaisista oli myös oma läheinen suhde taloon, kuten etnologian opiskelija Erkki Käcklundilla: "Seinät ovat seiniä, m***a ne ovat paljon muutakin, osa jaettua kokemusta." Linkki Yliopistolehden verkkolehteen kommentissa.

26/08/2026

Konferenssimme Museums and Emotional Sustainability in a Time of Polycrisis toinen kutsupuhuja on Angela Failler. Ilmoittautua voi vielä 31.8.2026 asti. Linkki kommenteissa.

Angela Failler: Curating Difficult Knowledge and Emotional Sustainability in Museums: Towards Hope Without Consolation

This keynote takes up the prospective role of museums in cultivating emotional sustainability amid global, interconnected crises stemming from colonial and capitalist systems and the ongoing violence and disparities they engender. As these crises reverberate around the world, museums are being called to provide opportunities for public engagement and critical dialogue. Such calls raise unique challenges for museums themselves, including how to represent difficult and potentially polarizing subjects while caring for the experiences of visitors, museum workers, and affected communities. Where the priority or desire is for visitors to leave the museum feeling not only better informed but more open and curious, inspired, hopeful, and motivated to contribute to change (feelings often equated with “positive visitor experience”) a tension arises, for this desire may be at odds with what actually happens when we are confronted with and witness to the realities of the injustices and crises in our midst. Anger, fear, despair, defensiveness, denial, overwhelm, emotional volatility and/or shutdown may be even more appropriate or expected responses, particularly when our sense of security (or distance) is disrupted and/or what we thought we knew about the world, ourselves, and others is challenged– an experience educational theorists Deborah Britzman and Alice Pitt refer to as encountering “difficult knowledge.” What strategies do museums use to curate or care for difficult knowledge? What might emotional sustainability look like in these contexts? Drawing on examples from recent museum exhibits with particular attention to how affect, feelings, and/or emotion are navigated, this talk turns to the possibilities of what museum scholar Roger Simon calls “hope without consolation” as a framework for approaching difficult knowledge. This framework does not rely on managing negative feelings or eschewing emotional complexities but instead recognizes them as inherent to the work of fostering hope through critical and unsettling engagements with difficult knowledge as they emerge in times of polycrisis.

17/08/2026

Nyt voi tehdä työryhmäehdotuksia ensi kevään Etnologian päiville!

Etnologian päivien työryhmäkutsu on auki: Vaikuttava etnologinen tutkimus – kulttuuriset ilmiöt ja kokemuksellinen tieto

XIII Etnologian päivät Turussa 11.–12.3.2027

Tutkimuksen vaikuttavuudesta on tullut tärkeä ulottuvuus myös humanistisessa tutkimuksessa, ja usein tutkimusrahoitusta haettaessa suunnitelmia arvioidaan sen perusteella. Vaikuttavuus voidaan kuitenkin ymmärtää monin eri tavoin, ja sen arviointi on usein haastavaa erityisesti silloin, kun sitä ei voida mitata suoraan, kuten laadullisessa tutkimuksessa. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja erityisesti sen piirissä käytettävät menetelmät ovat kuitenkin monin tavoin vaikuttavia ja niissä korostuu vuorovaikutus tutkijan ja tutkittavien välillä. Esimerkiksi osallistavat menetelmät, joiden tarkoitus on mahdollistaa tutkittavien aktiivinen rooli tutkimuksessa, ovat laajasti käytössä myös muilla tieteenaloilla.

XIII Etnologian päivillä pohdimme etnologisen tutkimuksen vaikuttavuutta eri näkökulmista. Vaikuttavuus voidaan ymmärtää tutkimuksen laajempana hyötynä yhteiskunnalle, välittöminä vaikutuksina tutkittaviin ja yhteistyönä eri toimijoiden välillä. Kysymme, miksi kulttuurinen näkökulma on tärkeä ja mitä oikeastaan on etnologisen tutkimuksen tuottama kokemuksellinen tieto? Miten toimimme yhdessä tutkimukseen osallistujien ja yhteiskumppaneiden kanssa ja miten etnologinen tutkimus vaikuttaa?

Pyydämme esityksiä XIII Etnologian päivien työryhmiksi. Tutkimuksen vaikuttavuutta voi tarkastella työryhmissä sekä menetelmien toimivuuden että niiden tuottaman tiedon ja hyödyn tasolla. Niissä voi esimerkiksi pohtia, miten tutkimuksen vaikuttavuutta on mahdollista tarkastella, kun tutkitaan yksilöiden ja paikallisten yhteisöjen kokemuksia, mitä on kokemuksellinen tieto ja miten se voi vaikuttaa ympäröivään maailmaan ja miten sitä voi hyödyntää yhteiskunnan eri tasoilla. Miten digitaalisten teknologioiden ja alustojen avulla jaetaan arjen kokemuksiin liittyvää tietoa ja miten tutkijat voivat hyödyntää digitaalista osallistumista? Toivomme mukaan myös museoalan ammattilaisia ja pohdintaa siitä, miten museot tai muut organisaatiot voivat hyödyntää kulttuurien tutkimuksen menetelmin tehtävää tutkimusta ja miten museot vaikuttavat yhteiskunnassa.

Lähetä työryhmäehdotuksesi (max. 350 sanan abstrakti) 30.9.2026 mennessä seminaarisihteeri Terhi Kokolle, email: seminarsecretary(at)ethnosry.org. Ehdotukset voivat olla avoimia (vain työryhmän aihe tiedossa) tai valmiiksi koottuja (aihe ja puhujat tiedossa, esim. tutkimusprojektin esittely). Työryhmäsessioiden pituus vaihtelee 1,5 h-2 h. Ilmoita tarvittaessa toive työryhmän ajankohdasta.

Keynotepuhujat:

FT Sandi Abram on apulaisprofessori etnologian ja kulttuuriantropologian oppiaineessa Ljubljanan yliopistossa. Hänen tutkimuksensa tarkastelee aisti- ja tunnepohjaisia muutoksia kaupunkiympäristöissä, keskittyen erityisesti kaupunkikulttuureihin, atmosfääreihin, muistiin sekä ei-institutionaalisiin luoviin käytäntöihin (esim. katutaide, graffiti, käsityöt ja tatuoinnit). Hänen tutkimuksensa hyödyntää aistien antropologiaa, kävelymenetelmiä sekä digitaalisia, yhteisöllisiä ja multimodaalisia etnografisia lähestymistapoja tutkiakseen, kuinka ihmiset kokevat ja muokkaavat ympäristöjään. Hän on julkaissut tutkimustaan muun muassa seuraavissa journaaleissa: Urban Planning, Ethnologia Fennica, Street Art and Urban Creativity Journal sekä Traditiones.

Kim Silow Kallenberg on etnologian apulaisprofessori Södertörnin yliopistossa ja toiminut syksystä 2025 alkaen tutkimusjohtajana Ruotsissa Valtion laitoshallituksessa (SiS). Hänen tutkimuksensa keskittyy kulttuurisiin näkökulmiin, sosiaalisiin kysymyksiin ja terveyteen laajassa merkityksessä. Hän on kehittänyt etnografisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen tutkimuksessaan esimerkiksi luovaa kirjoittamista, autoetnografiaa ja etnografista fiktiota. Meneillään olevassa hankkeessa hän tutkii tutkijoiden kokemuksia stressistä ja loppuunpalamisesta suhteessa akateemiseen työhön. Hän on julkaissut monografian Sörjbara liv (2021) sekä useita artikkeleita seuraavissa julkaisuissa: Kulturella Perspektiv, RIG, Journal of Autoethnography ja Ethnologia Scandinavica.

FT Kirsi Sonck-Rautio työskentelee tutkijatohtorina Oulun yliopistossa. Hän on ympäristöetnologi ja antropologi, joka on työssään erikoistunut poliittiseen ekologiaan ja posthumanistiseen tutkimukseen. Hän on tutkinut merellisiä ympäristöjä ja rannikkoalueita, ympäristökriiseihin liittyvää paikallista tietoa ja päätöksentekoa sekä arjen kestävyyttä, ympäristösuhteita. Sonck-Rautio soveltaa tutkimuksessaan etnografisia tutkimusmenetelmiä. Hän on julkaissut artikkeleita mm. journaaleissa Maritime Studies, Ethnologia Fennica, Ethnologia Scandinavica, Futures, Current Research in environmental sustainability ja Alue & Ympäristö.

14/08/2026

Konferenssi Museums and Emotional Sustainability in a Time of Polycrisis järjestetään Helsingissä 17.-18.9.2026. Torstain keynote-esitelmän pitää Marzia Varutti. Ilmoittautuminen on auki elokuun loppuun:
https://www.helsinki.fi/en/conferences/museums-and-emotional-sustainability-time-polycrisis/registration

Marzia Varutti: Towards and Beyond Emotional Sustainability in Museums

What is emotional sustainability and in what ways is it relevant to/in museums? This talk will develop a theoretical reflection on the concept of emotional sustainability and its pertinence and significance in the realm of museums. The talk builds on the premise that emotional sustainability can only be offered to the public if and when it exists and is actively nurtured within the museum itself. This involves caring for the emotional sustainability and emotional well-being of museum workers. The talk will delve into a speculative discussion of what this might entail, and the challenges, dilemmas and opportunities engendered by placing emotional sustainability at the very heart of the museum institution. In a more thought-provoking key, the talk finally asks: is aiming for emotional sustainability enough? What might lie beyond it?

07/08/2026

Nyt voit ilmoittautua Museums and Emotional Sustainability in a Time of Polycrisis -konferenssiin!

Milloin? 17.-18.9.2026

Missä? Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasali ja Tieteiden talo

Miksi? Sosiaalisten, poliittisten ja ekologisten kriisien leimaamassa ajassa museot kohtaavat uusia ristiriitoja, joihin kytkeytyy lukuisia tunteita. Tarvitsemme tietoa ja kokemuksia siitä, miten näissä tilanteissa toimia.

Kenelle? Museo- ja kulttuuriperintöalan toimijat ja tutkijat, kaikki asiasta kiinnostuneet

Hinta? 30 euron rekisteröitymismaksu. Linkki ilmoittautumiseen kommenteissa.

Tapahtuman järjestää kaksi Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta: Kokoelmien kosketus (HY) ja Epämukava museo (JY).

Tervetuloa!

17-18 September 2026, University of Helsinki, Finland

03/07/2026

Seurasaarisäätiön juhlaseminaari pidetään SKS:n juhlasalissa 17.9.2026. Seminaariin on vapaa pääsy.

Seurasaarisäätiön juhlaseminaari 17.9.2026

VARAA PÄIVÄ KALENTERIISI

Seurasaarisäätiön säädekirja allekirjoitettiin 70 vuotta sitten huhtikuun 18. päivänä vuonna 1956. Säätiö järjestää armoitetun syntymävuoden kunniaksi juhlaseminaarin torstaina 17.9.2026 klo 13–16 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa.

Seminaarissa kuullaan Helsingin kaupungin, Seurasaaren ulkomuseon ja Seurasaarisäätiön edustajien esitelmiä. Tilaisuudessa esiintyy kutsuttuna Lauluyhtye KÄRHÄMÄ, jolta Seurasaarisäätiö on tilannut lauluja kuvastamaan Seurasaaren henkeä. Ryhmä käsikirjoittaa, sovittaa ja ensiesittää kappaleet seminaarissa.

Tilaisuus on avoin kaikille kulttuuriperinnön parissa toimiville tahoille niin alan yrityksille ja yhdistyksille, matkailun parissa toimiville, kulttuuriperintöalan organisaatioille, oppilaitoksille ja opiskelijoille. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan elokuun alussa.

Tervetuloa seuraamme juhlistamaan Seurasaarisäätiön 70 vuotta elävän kulttuuriperinnön parissa!

Varaa siis kalenteristasi aikaa torstaina 17.9.2026 klo 13–16 ja saavu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran komeaan juhlasaliin, osoitteessa Hallituskatu 1, 00170 Helsinki.

Lämpimästi tervetuloa!

25/06/2026

Kesäluettavaa!

Ethnologia Fennicas special issue: Analysing and Playing with Words and Concepts has been published!

You can read the full issue here: https://journal.fi/ethnolfenn/issue/view/13846

Words and concepts are at the heart of ethnological research, but how do they shape knowledge, experience, and the ways we understand the world?

This new issue explores how language works across research: from theory-building and analysis to creative and experimental forms of writing. It highlights approaches such as poetic inquiry, conceptual experimentation, and new ways of making lived experiences visible through words.

23/06/2026

5th International Artefacta Conference: Sustainability and Heritage will be held in Estonia on 14–16 April 2027. Call for papers is now open. Further details are available on the conference web page:

Explore sustainability and cultural heritage at the Fifth International Artefacta Conference 2027. Join global scholars to theorise sustainable artefacts, material cultures of sustainability, and the innovative links between objects and heritage.

17/06/2026

Millainen on sinun Seurasaaresi vuonna 2036? Tule mukaan luomaan tulevaisuuden tarinaa!

🌿 On vuosi 2036. Kuvittele, että saavut Seurasaareen. Silta on edelleen paikallaan tai ehkä ei olekaan. Saatat saapua vesibussilla, autonomisella lautalla tai soutuveneellä, koska teknologia meni liian pitkälle ja ihmiset päättivät palata takaisin yksinkertaisempiin asioihin. Ehkä Seurasaari on edelleen paikka, jossa voi kuulla linnunlaulua ja tuulen huminaa. Tai ehkä siellä järjestetään maailman ensimmäinen tekoälyn ja kansanmusiikin yhteinen juhannustanssi.

💭 Emme tiedä. Juuri siksi kysymme sinulta: millainen on sinun Seurasaaresi vuonna 2036? Haluamme kuulla ajatuksia siitä, mikä tekee Seurasaaresta merkityksellisen paikan tänään ja millaisia toiveita, unelmia ja mahdollisuuksia sen tulevaisuuteen liittyy.

Keräämme tutkimuksessamme kirjeitä ja postikortteja tulevaisuudesta. Tarkoituksena ei ole ennustaa tulevaisuutta oikein, vaan kuvitella erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia. Ja vaikka et olisi koskaan käynyt Seurasaaressa, voit silti osallistua ja kertoa oman tulevaisuustarinasi.

• Mitä Seurasaaressa tehdään vuonna 2036?
• Miltä siellä näyttää?
• Keitä siellä kohtaat?
• Mitä toivoisit säilyvän – ja minkä muuttuvan?
• Myös villit ideat ovat tervetulleita.

🔗 Kirjoita oma tulevaisuudenkuvasi täällä: https://link.webropolsurveys.com/S/80CAD0C4D2A8BB5B

Tutkimuksen toteuttavat FT Anna Rauhala Helsingin yliopistosta ja KTT Johanna Heinonen Itä-Suomen yliopistosta yhteistyössä Seurasaarisäätiön kanssa.

Jokainen tarina on arvokas osa Seurasaaren tulevaisuuden rakentamista. Tervetuloa mukaan kuvittelemaan huomisen Seurasaarta!

20/05/2026

Etnologit ja folkloristit toivottivat eilen kesän tervetulleeksi Topelian pihalla. Lukuvuoden päätöstä juhlistettiin joukolla. Syksyllä taas tavataan!