Ihmisen paras ystävä - Koiran ja ihmisen vuorovaikutus

23/10/2026

BEST-päätös, osa 4. Jos joku ei päässyt paikalle ajankohdan vuoksi, niin Iina kiteyttää BEST -päätösseminaarin luentojen pääkohtia omalta eläintenkouluttajan näkökulmaltaan muutaman postauksen sarjassa syksyn mittaan.

🐶 BEST seminaarin päätösluennon opit ja oivallukset – muistiinpanoja ja pohdintoja

14.8.2026 oli Jyväskylän yliopistolla todella mielenkiintoinen seminaari, jossa Human’s BEST Friend - tutkimusryhmän jäsenet avasivat hieman tutkimuksiaan. Kirjoittelin seminaarimuistiinpanoista sarjan julkaisuja, koska koirien ja omistajien välisen vuorovaikutuksen tutkimus antaa paljon pohdittavaa koiraelämään ja -harrastuksiin.

🐶 Osa 4, Koiran ja omistajan vuorovaikutuksen mekanismit
BEST seminaarin kolmas teema käsitteli koiran ja omistajan välistä kiintymyssuhdetta. FM Aija Koskelan tutkimus avasi näkymän siihen, miten syvälle koiran ja ihmisen välinen yhteys ulottuu: ei vain tunteisiin, vaan myös hermostoon ja fysiologiaan. Väitöskirja tutki miten sekä koiran, että omistajan persoonalliset ominaisuudet vaikuttivat vuorovaikutukseen (käyttäytyminen ja tunteet) ja synkroniaan.

🐶 1. Oksitosiinisilmukka, kiintymys näkyy molempien kehossa
Esimerkiksi Ruotsissa ja Japanissa on tutkittu koiran ja omistajan hormonaalisia yhteyksiä. Kun koira ja omistaja ovat myönteisessä vuorovaikutuksessa, eli katsekontaktissa, kosketuksessa, tai vain hengailevat rauhallisesti yhdessä, molempien keho erittää sosiaalisen vuorovaikutuksen ja läheisyyden hormoni oksitosiinia. Tämä luo kiintymyssuhteelle tyypillisen “oksitosiinisilmukan”, joka vahvistaa läheisyyttä, luottamusta ja turvallisuuden tunnetta koiran ja omistajan välillä.

🐶 2. Omistajan haju aktivoi koiran aivot voimakkaammin kuin mikään muu
Amerikkalaisissa toiminnallisen magneettikuvannuksen tutkimuksissa koirille on esitetty vieraan ihmisen hajua, tutun koiran hajua, vieraan koiran hajua, sekä omistajan hajua.

Voimakkain aivovaste syntyi omistajan hajusta, nimenomaan palkitsemiseen ja kiintymykseen liittyvillä aivoalueilla. Koiran aivot siis reagoivat omistajaan eri tavalla kuin kehenkään muuhun.

🐶 3. Koirilla on havaittu kiintymyskäyttäytymistä
Monissa maissa koiran ja omistajan kiintymystä on tutkittu samoilla

Tässä kohdassa en voi olla pohtimatta lasten erilaisia kiintymyssuhdemalleja: mahtaisiko erilaisilla koira-omistaja-pareilla löytyä vastaavia eroja, ja miten ne heijastuisivat koiran käyttäytymiseen.

🐶 4. Sykevälivaihtelu (HRV) kertoo koiran tunnetilasta
HRV kertoo autonomisen hermoston tilasta, sillä sympaattinen ”taistele tai pakene”-tila näkyy matalampana HRV:a, kun taas parasympaattinen ”lepo ja palautuminen”-tila tuottaa korkeamman HRV:n. HRV ei kuitenkaan kerro tunteen miellyttävyydestä eli valenssista (onko tunne positiivinen vai negatiivinen), m***a se kertoo, kuinka virittynyt koira siinä hetkessä on.

Koskelan tutkimuksissa HRV korreloi koiran ja omistajan välillä levossa ja vapaassa vuorovaikutuksessa. Myös aktiivisuus korreloi tehtävissä. Aktiivisuus ei kuitenkaan selittänyt HRV:n korrelaatiota: kyse ei ole vain liikkeestä, vaan myös emotionaalisesta yhteissäätelystä

Mitkä tekijät vaikuttavat koiran ja omistajan yhteissäätelyyn?
Tutkimuksessa havaittiin, että koiralla vaikuttivat: koko, omistajan temperamentti ja negatiivinen affektiivisuus, yhdessä eletty aika ja yhteiset aktiviteetit.

Omistajalla puolestaan vaikutti koiran HRV.

Koskela totesi vahvan tunnesiteen lisäävän koiran turvallisuuden tunnetta, vähentävän virittyneisyyttä negatiivisissa tilanteissa, lisäävän virittyneisyyttä positiivisissa tilanteissa ja näkyvän koiran käyttäytymisessä (läheisyyden hakeminen, pelkokäyttäytyminen).

🐶 Yhteenveto – koira ja omistaja ovat yhdessä enemmän kuin kaksi yksilöä

Koskelan tutkimus viittaa siihen, että:
• koira ja omistaja voivat muodostaa emotionaalisen yksikön
• suhteen laatu heijastuu koiran fysiologiaan ja käyttäytymiseen
• yksilölliset tekijät vaikuttavat vuorovaikutukseen
• koirat ovat herkkiä omistajan tunnetiloille
• arjen tunneilmapiiri vaikuttaa koiran hyvinvointiin

Kysymysosiossa tutkijoilta mm. kysyttiin, millaisia kehitysehdotuksia heillä olisi nykyisiin luonnetesteihin ja -kuvauksiin. Toiveena oli testiasetelma, joka mittaisi mahdollisimman puhtaasti koiran luonnetta, eikä koiran ja omistajan suhdetta. Eli: miten minimoida omistajan vaikutus lopputulokseen?

Tutkijoiden vastaus oli yksiselitteinen: koiran toimintaa ei voi suoraan irrottaa omistajasta. Kaikessa toiminnassa – myös testeissä – koira havainnoi omistajaa, ja omistajan reaktiot voivat vaikuttaa koiran käyttäytymiseen.

Aija Koskela totesi, että hän haluaisi tutkia koiria mahdollisimman luonnollisissa kotioloissa, joissa koira toimii omassa arkiympäristössään. Vieraissa tilanteissa koira tarkkailee omistajaa jatkuvasti, mikä vaikuttaa testituloksiin.

Miiamaaria Kujala puolestaan muistutti, että koiran tapa reagoida omistajaan on osa koiran ominaisuuksia. Se ei ole “häiriötekijä”, vaan olennainen osa koiran sosiaalista käyttäytymistä.

Yleisöstä nousi hyvä vertaus: sama haaste on pienten lasten tutkimuksessa. Huolestunut vanhempi vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen – m***a tämäkin on merkityksellistä tietoa. Se kertoo, miten lapsi toimii tilanteissa, joissa vanhempi on huolissaan. Samalla tavoin koiran reagointi omistajaan kertoo koiran luonteesta, kiintymyssuhteesta ja sosiaalisesta herkkyydestä.

12/10/2026

BEST-päätös, osa 3. Jos joku ei päässyt paikalle ajankohdan vuoksi, niin Iina kiteyttää BEST -päätösseminaarin luentojen pääkohtia omalta eläintenkouluttajan näkökulmaltaan muutaman postauksen sarjassa syksyn mittaan.

🐕BEST seminaarin päätösluennon opit ja oivallukset – muistiinpanoja ja pohdintoja

14.8.2026 oli Jyväskylän yliopistolla todella mielenkiintoinen seminaari, jossa Human’s BEST Friend - tutkimusryhmän jäsenet avasivat hieman tutkimuksiaan. Kirjoittelin seminaarimuistiinpanoista sarjan julkaisuja, koska koirien ja omistajien välisen vuorovaikutuksen tutkimus antaa paljon pohdittavaa koiraelämään ja -harrastuksiin.

🐕Osa 3. Miten näemme koirat ja miten koirat näkevät meidät?

Miiamaaria Kujalan alustuksen jälkeen oli vuorossa FT Heini Törnqvistin luento koirien katseenseurantatutkimuksesta. Tämä BEST seminaarin teema käsitteli sitä, miten koira ja ihminen katsovat toisiaan. Se on mitattavissa oleva ilmiö, jota on tutkittu katseenseurannalla ja silmänliikemittauksilla. Tulokset paljastavat, että koira ja ihminen lukevat toistensa kasvoja hämmästyttävän samankaltaisesti. Nostan tähän muutamia mielenkiintoisia havaintoja luennolta.

👀1. Ihminen katsoo koiran kasvoissa samoja kohtia kuin koira katsoo ihmisen kasvoissa

Tutkimuksissa havaittiin, että ihmiset katsovat koiran silmien, nenän ja suun aluetta ja myös koirat katsovat ihmisen silmien, nenän ja suun aluetta. Kasvojen ilme siis ohjaa katsetta molemmilla. Mielenkiintoista oli myös se, että sekä koira, että ihminen tutkivat oman lajin kasvoja hieman eri tavoin, kuin vieraan lajin kasvoja.

👀2. Koirat huomaavat ihmisen tarkkaavaisuuden ja osaavat ottaa sen huomioon käyttäytymisessään

Koirat eivät vain katso meitä, vaan ne tietävät, näemmekö ne. Maailmalla on tutkimuksissa havaittu, että koirat varastivat ruokaa pimeässä, kun ihminen ei nähnyt niiden puuhasteluja. Koirat pyysivät ruokaa ihmiseltä, joka oli heihin päin kääntynyt, ja hyödynsivät ihmisen tarkkaavaisuutta sosiaalisissa tilanteissa. Tämä kertoo, että koirat tekevät tilannearvioita ja säätävät käyttäytymistään sen mukaan, mitä me teemme.

👀3. Rotu ja pään muoto vaikuttavat siihen, miten koira näkee maailman

Törnqvist totesi, että kaikki koirat eivät näe kasvoja samalla tavalla. Koiran pään muoto, kuonon pituus ja karvaisuus vaikuttavat siihen miten koira näkee, miten koira ilmaisee tunteitaan, sekä miten muut koirat ja ihmiset ymmärtävät sen ilmeitä.

Lyhytkuonoisilla roduilla silmät ovat enemmän edessä ja muualla tehdyissä kognitiotesteissä on havaittu, että ne hyödyntävät ihmisen osoittavia eleitä muita koiria paremmin.
Tämä avaa kiinnostavan näkökulman siihen, miksi jotkut koirat tuntuvat “lukevan ihmistä” paremmin kuin toiset.

👀4. Katseenseuranta paljastaa, mitä koira todella huomaa

Seuraavaksi Törnqvist kertoi katseenseurantatutkimuksista, jossa koiran silmänliikkeitä mitataan tarkasti. Aluksi koirat koulutetaan palkitsemalla nojaamaan leukatukeen, ja sen jälkeen niille näytetään näytöltä kuvia ihmisistä ja koirista.

Tutkimuksissa havaittiin, että koirat katsovat vihaisen ihmisen suuta (välttelevät ihmisen katsetta. Sen sijaan koirat katsovat vihaisen koiran silmiä, mahdollisesti uhkaa havaitakseen. Ihmisten havaittiin tekevät samoin oman lajinsa kohdalla. Tämä kertoo, että silmät ovat oman lajin sisällä tunteiden tulkinnan ydin.

👀5. Ikä ja kokemus vaikuttavat koiran ilmeiden tulkintaan

4-vuotiaat lapset tulkitsevat vihaisen koiran ilmeen usein liian positiiviseksi, kun taas 6 vuotiailla ja aikuisilla tulkinta on jo tarkempaa. Myös koirakokemuksen todettiin vaikuttavan: kokemattomat ihmiset arvioivat vihaiset ilmeet lempeämmiksi, eli koirakokeneet ihmiset tunnistavat aggressiivisuuden paremmin. Tämä korostaa, miksi koirien elekielen opettaminen on tärkeää: se vähentää väärinymmärryksiä ja lisää turvallisuutta.

🐕Mitä tämä kaikki tarkoittaa koiraihmiselle?

👉• Ihminen ja koira katsovat toisiaan samankaltaisesti.
👉• Silmät ovat molemmille tärkein tiedonlähde tunteiden ja aikomusten tulkinnassa.
👉• Ikä, kokemus ja koiran yksilölliset piirteet vaikuttavat vuorovaikutukseen.
👉• Katseenseuranta antaa ainutlaatuisen ikkunan koiran sosiaaliseen havaitsemiseen.
👉• Kun ymmärrämme, miten koira näkee meidät, voimme rakentaa parempaa vuorovaikutusta ja hyvinvointia.

🐕Luennon jälkeen oli aikaa kysymyksille

Eniten keskustelua herätti havainto siitä, että lyhytkuonoiset koirat keskittyvät ihmisiin tarkemmin kuin pitkäkuonoiset. Yleisö pohti, johtuuko tämä silmien sijoittumisesta ja näkökentän rakenteesta vai mahdollisesta jalostusvalinnasta yhteistyöhakuisempiin koiriin.

Tutkijat kertoivat, että Unkarissa on käynnissä tutkimuksia, joissa selvitetään kallonmuodon yhteyttä tähän ilmiöön.

Toinen kysymys koski lajien välistä tunnetilan tulkintaa. Kun arvioimme koiran tunnetilaa, katsomme muutakin kuin kasvon ilmeitä – m***a onko opituissa ja lajille ominaisissa tavoissa eroja? Yleisö pohti, onko ei-lajille tyypillisen tunneilmaisun oppiminen hitaampaa, esimerkiksi ihmisen oppia tulkitsemaan koiran hännän asentoa.

Tutkijat vastasivat, että tämän tason tutkimusta ei ole vielä tehty, koska se edellyttäisi kehityskaaren seuraamista: mikä on synnynnäistä ja missä vaiheessa opitaan kehollisia ja ilmeellisiä tunneviestejä. Tällainen oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa.

Tutkijat kuitenkin kertoivat mielenkiintoisen havainnon: aiemmissa ryhmän omissa tutkimuksissa ihmiset katsoivat pidempään koirien välistä vuorovaikutusta, ja koirat puolestaan katsoivat pidempään ihmisten välistä vuorovaikutusta. Vieraan lajin vuorovaikutusta siis prosessointiin kauemmin, koska se vaatii enemmän kognitiivista työtä.

05/10/2026

BEST-päätös, osa 2. Jos joku ei päässyt paikalle ajankohdan vuoksi, niin Iina kiteyttää BEST -päätösseminaarin luentojen pääkohtia omalta eläintenkouluttajan näkökulmaltaan muutaman postauksen sarjassa syksyn mittaan.

🐶BEST seminaarin päätösluennon opit ja oivallukset – muistiinpanoja ja pohdintoja

14.8.2026 oli Jyväskylän yliopistolla todella mielenkiintoinen seminaari, jossa Human’s BEST Friend - tutkimusryhmän jäsenet avasivat hieman tutkimuksiaan. Kirjoittelin seminaarimuistiinpanoista sarjan julkaisuja, koska koirien ja omistajien välisen vuorovaikutuksen tutkimus antaa paljon pohdittavaa koiraelämään ja -harrastuksiin.

🐶Osa 2. Ihmisen ja koiran yhteys – BEST-projektin tavoitteet ja saavutukset

BEST-seminaari alkoi akatemiatutkija Miiamaaria Kujalan alustuksella siitä mitkä olivat projektin tavoitteet ja mihin tällä matkalla päästiin. Hän kuvasi osuvasti projektin alkumatkaa umpihankeen polun raivaamiseksi, sillä oltiin varsin tutkimattomilla hangilla, eikä ollut valmiita menetelmiä, miten asioita kannattaisi lähteä tutkimaan. Kujala esitteli keskeisiä havaintoja, jotka valottavat sitä, miten koira ja ihminen vaikuttavat toisiinsa arjessa, tunteissa ja fysiologiassa.

🐾1. Omistajan temperamentti muokkaa koiran käyttäytymistä

Tutkimuksissa havaittiin, että omistajan temperamentti näkyy koiran tavassa tulkita eleitä ja toimia erilaisissa tilanteissa. Erityisesti lammas- ja paimenkoirat ovat herkkiä omistajan tunneilmaisuille, mikä korostaa koira–omistaja suhteen vastavuoroisuutta.
Tämä vahvistaa sen, minkä monet koiraihmiset jo intuitiivisesti tietävät: omistaja vaikuttaa koiran käyttäytymiseen yhtä paljon kuin koira vaikuttaa omistajaan.
Minulle tämä nosti esiin tärkeän ajatuksen: koirakko on aina kokonaisuus. Siksi haluan kehittyä myös ihmisten ohjaajana, ei vain koirien kouluttajana.

🐾2. Empatia ja asiantuntemus vaikuttavat koiran ilmeiden tulkintaan

Kokeneet omistajat tunnistavat koiran vireystilan tarkemmin, ja empaattiset ihmiset reagoivat voimakkaammin sekä koiran että ihmisen kasvonilmeisiin. Tämä liittyy vahvasti sosiaaliseen kognitioon – siihen, miten tulkitsemme toisten olentojen emotionaalisia tiloja.

Ihmisella empatia vaikuttaa siihen, miten koiran ilmeet ja keholliset viestit ymmärretään.

🐾3. Lasten kyky tulkita koirien ilmeitä kehittyy rinnakkain ihmisten ilmeiden tulkinnan kanssa

4–6 vuotiailla lapsilla alkaa hahmottua sekä ihmisten että koirien tunneilmeiden merkitys. Lapset kehittyvät samanaikaisesti sekä ihmisten että koirien perusemootioiden -kuten ilo tai aggressio - havaitsemisessa.

🐾4. Ihmisen ja koiran välillä on fysiologista synkroniaa

Yksi seminaarin vaikuttavimmista havainnoista oli tieto siitä, että koiran ja omistajan välillä esiintyy uusimpien BEST-tutkimusten mukaan liike- ja sykesynkroniaa. Tätä havaittiin erityisesti yhteistyörodulla ja omistajilla, jotka toimivat koiran kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa.

🐾5. Kehollinen yhteys ei ole vain tunne, vaan se on mitattavissa

Koiran ja omistajan sykevälivaihtelut seurasivat toisiaan, mikä kertoo siitä, että hermostomme todella reagoivat toisiinsa. Tämä on konkreettinen osoitus siitä, että koiran ja ihmisen välinen yhteys on syvempi kuin pelkkä näkyvillä oleva käyttäytymisen taso.

🐶Yhteenveto:

BEST hanke (2021–2026) tutki ihmisen ja koiran kehollista vuorovaikutusta samoilla menetelmillä yhtäaikaisesti – ainutlaatuisella tavalla. Tulokset osoittavat, että:

👉• omistajan temperamentti, empatia ja kokemus vaikuttavat siihen, miten koiran eleitä ja tunteita ymmärretään
👉• lapset oppivat tulkitsemaan koirien ilmeitä samassa tahdissa kuin ihmisten ilmeitä
👉• yhteistyörodut synkronoituvat omistajiensa kanssa jopa sydämen sykkeessä

Koiran ja ihmisen yhteys ei ole enää vain kokemus, vaan se on myös mitattavissa oleva ilmiö.

05/10/2026

Jaetaan vielä Iinan pohdinnat BEST -päätösseminaarista tännekin! Jos joku ei päässyt paikalle ajankohdan vuoksi, niin Iina kiteyttää luentojen pääkohtia omalta eläintenkouluttajan näkökulmaltaan muutaman postauksen sarjassa syksyn mittaan. Tässä BEST-päätös, osa 1.

🐕BEST seminaarin päätösluennon opit ja oivallukset – muistiinpanoja ja pohdintoja

14.8.2026 oli Jyväskylän yliopistolla todella mielenkiintoinen seminaari, jossa Human’s BEST Friend - tutkimusryhmän jäsenet avasivat hieman tutkimuksiaan. Kirjoittelin seminaarimuistiinpanoista sarjan julkaisuja, koska koirien ja omistajien välisen vuorovaikutuksen tutkimus antaa paljon pohdittavaa koiraelämään ja -harrastuksiin.

🐕Osa 1. Ihmisen ja koiran kehollinen vuorovaikutus: mitä BEST tutkimus paljastaa?

Ihmisen ja koiran välinen suhde on ainutlaatuinen. Näkyvin osin se perustuu eleisiin, katseisiin, tunteisiin ja yhteiseen arkeen, m***a myös monimutkaisiin hermostollisiin mekanismeihin, joita emme aina tule ajatelleeksi. Näitä mekanismeja tutki Human’s BEST Friend projekti, akatemiatutkijan hanke vuosilta 2021–2026. Tutkimus avasi uuden näkymän siihen, miten ihminen ja koira ymmärtävät toisiaan ja mitä kaikkea kehollinen vuorovaikutus pitää sisällään. Kerron tässä hieman omia BEST-tutkimuksesta heränneitä ajatuksiani.

🐕Tutkimusmenetelmät: käyttäytymisestä aivojen toimintaan

BEST hankkeessa yhdistettiin useita tutkimusmenetelmiä, jotta koiran ja ihmisen välistä vuorovaikutusta voitiin tarkastella kokonaisuutena:

• käyttäytymis- ja kyselytutkimukset
• katseenseuranta ja silmänliikemittaukset
• kajoamattomat aivotutkimukset, kuten EEG ja MEG
• fysiologiset mittaukset, esimerkiksi sykevälivaihtelu

Menetelmien yhdistäminen antoi mahdollisuuden tarkastella vuorovaikutusta sekä ulkoisesti (eleiden ja käyttäytymisen tasolla) että sisäisesti (hermoston ja aivojen toiminnan tasolla).

🐕Yhteys toisiin, myös lajien välillä

Ihmisen ja koiran vuorovaikutuksessa puhutaan usein empatiasta, m***a tieteellisesti termi on koirien kohdalla hankala. Suomen sana tunne viittaa englannin feeling-käsitteeseen, joka on subjektiivinen kokemus ja siten tutkimuksellisesti vaikeasti mitattava. Koirilla ei nykyisen tutkimustiedon valossa ole empatiaa siinä merkityksessä, että ne “pystyisivät ymmärtämään toisen tunteen” kuten ihminen. Sen sijaan koirilla on empatian esiastetta, emootioiden tarttumista – ilmiö, jossa toisen olennon emotionaalinen tila siirtyy koiraan. Tämä on koirankouluttajana minulle kiehtova ajatus, ja pohdin millainen vaikutus emootioiden tarttumisella on arjen tilanteissa.

Sosiaalinen kognitio tarkastelee kykyä ymmärtää, että toisilla olennoilla on omat mielentilansa (tunteet, aikomukset, uskomukset ja näkökulmat). BEST tutkimus tutki, miten nämä mekanismit toimivat lajien välillä: miten ihminen tulkitsee koiraa ja miten koira tulkitsee ihmistä.

Tutkimus osoitti, että vuorovaikutukseen vaikuttavat monet taustatekijät, kuten: ihmisen temperamentti, empatiakyky ja aiemmat kokemukset, sekä yksilölliset erot sekä ihmisessä että koirassa.

🐕Mielen teoria – mitä koira ymmärtää ihmisestä?

Sosiaalisen kognition keskeinen käsite on mielenteoria (Theory of Mind). Se tarkoittaa kykyä ymmärtää, että toisella olennolla on omat ajatuksensa ja tunteensa, jotka voivat olla erilaisia kuin omamme. Tämä termi tuli minulle vastaan eläintenkouluttajaopinnoissa, joissa pohdittiin sitä, kuinka toisen olennon käsityskyky vaikuttaa paljonkin käyttäytymisen muokkaamiseen ja kouluttamiseen.

Ihmislapsen mielenteorian kehitystä on kuvattu neljän osa-alueen kautta:
• intentioiden havaitseminen (Ajatus: “Tuo olento liikkuu omasta tahdostaan → sillä on tarkoitus)
• katseen suunnan seuraaminen (Ajatus: “Mihin tuo olento katsoo?”)
• jaettu tarkkaavaisuus (Ajatus: “Minä katson jotakin, sinä katsot samaa, ja tiedän että sinä tiedät minun katsovan sitä.”)
• korkeamman tason mielenteoria (Ajatus: “Sinulla on uskomuksia, haluja, aikomuksia, tietoa, jota minulla ei ole.”)

Koirilla on joitakin näistä kyvyistä. Esimerkiksi jaetun tarkkaavuuden elementtejä on havaittu, ja niitä mitataan osittain myös SmartDog testissä. Tämä haastaa perinteisen käsityksen koirien mielenmaailmasta, jota on aiemmin pidetty huomattavasti yksinkertaisempana kuin ihmisen.

🐕Tunnejärjestelmät ja oppiminen, koiran mieli ei ole pelkästään ehdollistumista

Eläinten tunteita on tutkittu pitkään lähinnä ehdollistumisen kautta: miten eläin oppii yhdistämään ärsykkeen ja tunteen. Nykyinen affektiivinen neurotiede on kuitenkin laajentanut näkökulmaa. Hermostollisia tunnejärjestelmiä on useita, ja ne vaikuttavat koiran käyttäytymiseen yhtä paljon kuin oppiminen.

Koirankouluttajalle tämä on merkittävä ajatus: Oppimisteoria selittää, miten koira oppii. Tunnejärjestelmät selittävät, miksi koira reagoi tietyllä tavalla.

🐕Koiran mielen ymmärtäminen on siis yhtä tärkeää kuin sen oppimisen ymmärtäminen.

BEST tutkimus tuo esiin, että ihmisen ja koiran välinen vuorovaikutus ei ole vain eleitä ja koulutusta. Se on monimutkainen, hermostollinen ja tunteisiin kytkeytyvä prosessi, jossa molemmat osapuolet tulkitsevat toisiaan aktiivisesti. Tutkimus avaa uuden näkymän siihen, miten syvällisesti koira ja ihminen voivat ymmärtää toisiaan – ja miten tämä ymmärrys voi tukea sekä koulutusta että hyvinvointia.

12/09/2026

Mahdollisuus kuulla BEST-tiimin puhujia tässä kuussa 1: huomenna 13.9. Helsingissä ja zoomissa lukuisten muiden huippujen ohella FT Aija Koskelan puheenvuoro pawws-projektin kutsuseminaarissa, linkki sivustolle alla ⬇️ Ennakkorekisteröityminen!

17/08/2026

Meillä oli kokonaisuudessaan yli 300 kuulijaa Ihmisen paras ystävä (BEST) -akatemiaprojektin loppuseminaarissa kuulemassa koiran katseesta, ihmisen ja koiran vuorovaikutuksesta, fysiologiasta, hajuetsinnästä, interventiotutkimuksesta ja tulevaisuuden suunnista, kiitos kaikille!

Striimiä seurattiin Virosta ja Tanskasta saakka, ja myös kuuleman mukaan Suomessa useammissakin luokkahuoneissa 👏

BEST-tiimi kiittää ja kumartaa - kirsu kohti seuraavia haasteita 💎

04/08/2026

Jos pääsi unohtumaan, niin tähän seminaariin voi vielä ilmoittautua, jatkoimme ilmoaikaa tämän viikon torstaihin 6.8. saakka! Juttelemme ihmisen ja koiran vuorovaikutuksesta tähän saakka saaduista tuloksista ja uusista, aloitetuista tutkimuksista. Mahtuu sekä paikan päälle Jyväskylään että striimiä seuraamaan 🐾

Tervetuloa seuraamaan Ihmisen paras ystävä (BEST)-akatemiaprojektin loppuseminaaria elokuussa 14.8.2026 klo 12:30-16, Jyväskylässä ja striimissä!

Kerromme, mitä tiedetään ihmisen ja koiran vuorovaikutuksesta, mitä tutkimuksissamme on tähän saakka selvinnyt ja miten tästä tulisi jatkaa. Tilaisuus on maksuton, m***a rekisteröityminen vaaditaan - rekisteröityminen avautuu viimeistään 1.6., linkki tapahtumasivulle kommentissa ⬇️

SAA JAKAA!

01/08/2026

Perjantain HS Lasten tiedekysymykset -palstalla BEST-tiimistä vastaus kinkkiseen kysymykseen 🐾 Kuvatoimittajille oli yksi pyyntö: jos vastauksen yhteyteen laitetaan kuva, niin toive oli ettei siihen nostettaisi yhtä ainoaa rotua, koska vastaus ei ole ihan yksiselitteinen. No, kuvateksti kuitenkin pitää ihan paikkansa!

08/06/2026

Keväällä valmistui BEST-ryhmässä tehty, hieno opinnäytetyö tällä kertaa uudesta, Päivi Bergin keräämästä aineistosta, johon reilu vuosi sitten rekrytoimme Nosework-harrastajia Kannuksen opistolle. Valtavan suuret kiitokset kaikille mukana olleille❣️

Pro gradu -työssä ”Koira-omistajasuhteen ja koiran sekä omistajan neuroottisten piirteiden yhteys koirakon nosework-kilpailusuoritukseen” (Laulainen T & Honkanen E) kysyttiin, ovatko koiran tai sen ohjaajan temperamentti/persoonallisuuspiirteet yhteydessä koirakon suoritusaikaan Nosework-kokeessa.

Koiran persoonallisuudenpiirteistä ei tässä otoksessa löytynyt suoraa yhteyttä, m***a ohjaajan piirteillä oli yhdysvaikutus koira-omistajasuhteen kanssa Nosework -kisasuorituksen etsintäaikaan.

Nopeiten Nosework-kokeen selvittivät koirat, joiden ohjaajilla oli paitsi matala negatiivinen affektiivisuus - eli taipumus kohdistaa huomionsa erilaisiin uhkiin ja haittoihin - lisäksi myös tiivis tunneside koiraansa.

Tämä on toistaiseksi ensimmäinen koiran ja omistajan suhdetta hajuetsintätehtävässä vastaavalla tavalla selvittänyt tutkimusasetelma. Jatkamme aineiston tutkimista vielä syvällisemmin, myös hajuetsinnän aikaisten sykkeen muutosten suhteen.

Temperamenttipiirteitä tarkastellessa täytyy muistaa, että meillä kaikilla on sekoitus näitä piirteitä - toisia enemmän ja toisia vähemmän. Tutkimuksessa siis tarkastellaan piirteitä, ei yksittäisiä ihmisiä, ja ihmiset ovat moniulotteisia eivätkä edusta stereotyyppisesti vain yhtä piirrettä.

On myös huomattava, että koirista aineisto kattaa vain lammas- ja paimenkoiria sekä vesikoiria. Koska olemme päässeet vasta raapaisemaan pintaa, on täysin mahdollista - jopa oletettavaa - että ihmisen ja koiran vuorovaikutuksella on myös hajuetsintätehtävässä erilaisia vaikutuksia erityyppisten koirien kanssa. Tästä olemme saaneet viitteitä jo aiemmissa tutkimuksissa, sekä meidän että muiden!

⬇️ Pro Gradu -tutkielma saatavilla luettavaksi kommentissa olevasta linkistä 🐾

Kuva: Ayla Verschueren/Unsplash

04/06/2026

Helsingin Sanomien tiedetoimittaja teki vielä kivan jutun Aijan väitöksestä 🐾

Valitettavasti kuitenkin maksumuurin takana:

Hermoiluun taipuvaisella omistajalla voi kuitenkin olla rauhallinen koira.