Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

04/09/2026

Pöllöt pärjäsivät hyvin, m***a monen pikkulinnun pesintä oli tänä kesänä mollivoittoinen. Pöllöjä suosi Keski-Suomessa hyvä myyräkanta. Pölyttäjiä oli niukasti, m***a metsät notkuvat marjoista.🫐

Jyväskylän yliopiston luontoillassa kuulet ajankohtaista tietoa myös puutiaisista, muurahaisista ja perhosista.

Missä ovat oravat? Millainen on susikantamme? Miten alkanut karhunmetsästys vaikuttaa karhujen käyttäytymiseen?

Illan aikana puhutaan myös kestävästä ja monimuotoisesta puutarhaluonnosta. Miten puutarhakasvit pärjäävät vaihtelevissa sääoloissa?

📌 Kaikille avoin tilaisuus on Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä tiistaina 8.9. klo 16.00–17.30 (Seminaarinkatu 15, Tietoniekka). Tilaisuudesta on myös suora verkkolähetys. Tervetuloa mukaan!

🎤 Asiantuntijoina yleisön kysymyksiin vastaavat Hanna Keljo, Marko Haapakoski, Jari Haimi ja Heikki Helle. Illan juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä.

🦋 Komppaatko asiantuntijoiden luontohavaintoja? Lähetä kuvia kesältä ja kysy, mikä luonnossa askarruttaa.

➡️ https://r.jyu.fi/H2g

04/09/2026

Inspiraatiota ja uusia ideoita opetukseen! 🌟 📚

MAOL-koulutuspäivät 2026 kokoavat matematiikan, fysiikan, kemian, tietotekniikan, biologian ja maantiedon aineenopettajat ja opinto-ohjaajat yhteen oppimaan uutta, jakamaan kokemuksia ja verkostoitumaan kollegoiden kanssa. 🍎

Syyskoulutuspäivät järjestetään 4.-5.9.2026 Jyväskylässä, ja noin 200 opettajaa on osallistumassa koulutuspäiville. 👏

Aineenopettajat pääsevät kuulemaan matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkimuksesta ja ammentamaan siitä uusia ajatuksia opetukseensa. Aiheina on mm. bio- ja kiertotalous, nanotiede, kiihdytinpohjainen tutkimus sekä tilastotiede, kvanttilaskenta ja kyberturvallisuus. 🔍

Lisäksi luvassa on mm. koulutusalaesittelyjä ja kiertokäyntejä tutkimuslaboratorioihin. 🔬

Koulutuspäivillä järjestetään myös paneelikeskustelu LUMA-aloista työelämässä. Panelisteiksi saapuvat Jouni Flyktman IQM:ltä, Juha Salmela Spinnovalta, Monika Wolfmayr JAMKilta sekä Valtteri "Wanda" Lahti PsyonGamesilta. 💼

Koulutuspäivien Keynote -puhujat:

💎 Perjantaina: akatemiaprofessori Otso Ovaskaista, joka johtaa mm. maailman suurimman systemaattisesti kerätyn globaalin biodiversiteettiaineiston tuottanutta, kansainvälistä LIFEPLAN- hanketta sekä Digitaalista kansalaistiedekeskusta, jonka Muuttolintujen Kevät -mobiilisovellusta käyttää yli 300 000 suomalaista.

💎 Lauantaina: Nordic Foodtech VC -rahaston perustaja ja osakas, Lauri Reuter. Hän on jyväskyläläislähtöinen biotekniikan tohtori on aktiivinen ruoantuotannon tulevaisuudesta keskustelija. Reuterin työ keskittyy pohjoismaisiin ruokateknologia-alan yrityksiin ja innovaatioihin, joilla pyritään kehittämään ruoantuotantoa kestävämmäksi.

Kaksipäiväinen tapahtuma tarjoaa siis tuoreita näkökulmia opetukseen sekä mahdollisuuden keskustella opetuksen tulevaisuudesta.

👉 Lue lisää osoitteesta https://r.jyu.fi/HAY

LUMA-keskus Suomi | Luma-KS | Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry

03/09/2026

Voiko hiilidioksidista tehdä uusiutuvaa polttoainetta? ♻️

Jyväskylän yliopiston ja Metener Oy:n yhteisessä hankkeessa kehitetään teknologiaa, jossa talteen otetusta hiilidioksidista tuotetaan uusiutuvaa metaania. Samalla biodieselin valmistuksessa syntyvä jäteglyseroli hyödynnetään kemianteollisuudelle tärkeän formiaatin tuotantoon. 🔬

Hankkeen erityinen vahvuus on, että molemmat tuotteet syntyvät samassa järjestelmässä. Ratkaisu voi parantaa energiatehokkuutta, hyödyntää teollisuuden sivuvirtoja ja edistää kiertotaloutta. 💚

"Hankkeessa minua innostaa erityisesti se, miten sähkökemiallisella teknologialla voidaan muuttaa hiilidioksidia ja teollisuuden sivuvirtoja arvokkaiksi tuotteiksi. Yhdessä Metenerin kanssa kehitämme ratkaisuja teollisuuden todellisiin tarpeisiin ja tähtäämme pitkällä aikavälillä niiden laajempaan käyttöön Suomessa ja Euroopassa," kertoo hankkeen vastuullinen tutkija Ali Davoodi. 💬

Hanke on yksi Vaikuttavuussäätiön rahoittamista tutkimus- ja yritysyhteistyöhankkeista. Tänä vuonna TIA Postdoc -rahoitushakuun saapui ennätykselliset 92 hakemusta. Lähes kahden miljoonan euron rahoitus myönnettiin yhteensä yhdeksälle tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteishankkeelle, joista kaksi toteutetaan Jyväskylän yliopistossa. 👏

Rahoitussumma hankkeelle on 171 500 €. 💰

👉 Lisätietoa löytyy osoitteesta: https://r.jyu.fi/HAI

----

New technology turns carbon dioxide into renewable methane! ♻️

Reducing carbon dioxide emissions and making better use of industrial side streams are key challenges in the circular economy. In the CoMET project, the University of Jyväskylä and Metener are developing technology that converts captured carbon dioxide into renewable methane. The same system converts waste glycerol from biodiesel production into formate, which can be used by the chemical industry. 🔬

The novelty of the project is that both products are produced in the same system. The solution could reduce energy losses while producing two useful products. 💚

“What excites me about CoMET is how electrochemical technologies can turn carbon dioxide and industrial by-products into valuable products. Together with Metener, we are developing solutions for real industrial needs, with the long-term goal of scaling them in Finland and Europe.”, Principal investigator Ali Davoodi. 💬

The total funding for the project is 171,500 €. 💰

The project is one of the research and industry collaboration projects funded by The Finnish Research Impact Foundation. 👏

👉 More information is available at https://www.vaikuttavuussaatio.fi/en/funded-projects/tandem-industry-academia-tia-postdoc-2026/

02/09/2026

Miten metsien käsittely vaikuttaa lintuihin pitkällä aikavälillä? 🐦

Avohakkuiden vaikutuksia yksittäisissä metsissä on tutkittu paljon, m***a mitä tapahtuu, kun hakkuita kertyy vuosikymmenten ajan koko metsämaisemaan? 🌲

Tutkijamme havaitsivat, että sekä yleiset metsälinnut että vanhoihin metsiin erikoistuneet lajit olivat harvalukuisempia alueilla, joihin oli kertynyt paljon avohakkuita viimeisten 20 vuoden aikana. 🦉

Tutkimuksen keskeinen tulos on metsien käytölle määritelty niin sanottu turvallinen toimintatila (safe operating space). Tutkijat tunnistivat ekologiset rajat, joiden puitteissa vanhoihin metsiin sidoksissa olevien lintulajien kannat voivat säilyä vakaina tai elpyä aiemmasta taantumisesta. 🪹

Tulokset tarjoavat konkreettista tietoa metsänomistajille, päättäjille ja metsäalan toimijoille, jotka etsivät keinoja yhdistää metsien käyttö ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. 💚

Tutkimus osoittaa, että luonnon monimuotoisuuden huomioimiselle voidaan asettaa selkeitä ja mitattavia tavoitteita myös metsänhoidossa. 🌳

Tutkijat korostavat kuitenkin, että ekologiset raja-arvot voivat vaihdella alueittain ja eri eliöryhmien välillä. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa metsät uudistuvat hitaammin ja toisaalta jäkälät ja sammalet saattavat olla metsälintuja herkempiä metsänkäytön muutoksille. Siksi tuloksia on hyvä täydentää myös muilla alueilla ja lajiryhmillä tehtävillä tutkimuksilla. 🐛

👉 Lue lisää osoitteesta: https://r.jyu.fi/HAG

---

How much clearcutting can nature sustain? 🌲

A research led by the University of Jyväskylä evaluated, for the first time, an ecological threshold for the amount of clearcutting in boreal forests. 🦉

Researchers analyzed national bird monitoring program data from South and Central Finland covering the years 2006 to 2020 and the European maps of forest disturbances, depicting the accumulation of clearcut areas. 🗺️

Researchers noticed that the abundance of common forest species and species specialized in old-growth forests was lower in landscape where large areas of clearcutting had accumulated over 20 years. 🪹

A key finding of the study was the definition of a so-called “safe operating space” for forest ecosystems. The researchers identified the ecological limits below which populations of bird species associated with old-growth forests can remain stable or recover from past declines. 🦅

The results provide decision-makers, forest owners and forestry sector stakeholders with a concrete metric for planning ecologically sustainable forest management. 💚

The researchers also emphasize that ecological thresholds may vary by region and among different groups of organisms. For example, lichens and mosses may be more demanding than forest birds. Therefore, the results should be supplemented by studies on other species groups before general thresholds are adopted. 🐛

👉 More information is available at https://r.jyu.fi/HAH

01/09/2026

Mitä kvanttiteknologiaan kuuluu, ja onko alan kehitys Suomen taloudelle kohtalonkysymys?

Suomen kvanttipäivät kokoaa syyskuussa Jyväskylään alan tutkijat, yritykset ja päättäjät pohtimaan kvanttiteknologian tulevaisuutta. Keskustelun ytimessä ovat muun muassa kvanttitietokoneet, kvanttimateriaalit, kvanttitalous ja Suomen tuleva kvanttistrategia.🪩

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mukaan kvanttiteknologia on yksi niistä harvoista aloista, joilla Suomella on mahdollisuus olla kokoaan suurempi toimija. Samalla tapahtumassa halutaan vaikuttaa myös tulevaisuuden fysiikan opetukseen lukioissa.

📌Suomen kvanttipäivät on 9.–10.9.2026 Jyväskylän yliopistossa.

🔎 Lue, mitä professori Tero Heikkilä ja apulaisprofessori Joel Mero odottavat tapahtumalta ja miksi kvanttiala voi muuttaa tulevaisuuttamme.

➡️https://r.jyu.fi/HAK

31/08/2026

How do fungi living in decaying wood find new habitats, and what threatens their survival? 🍄

Domenica Naranjo Orrico studied how dispersal along with environmental factors shape saproxylic fungal communities. 🔍

For this, she conducted an experiment using pine and spruce logs placed in both mainland and islands of different sizes to understand what shapes communities of saproxylic fungi—organisms that live in the wood and bark of decaying logs.🌲

Results highlight the importance of connectivity for saproxylic fungal communities. This is important, as globally more than half of forests are fragmented, and in Finland even protected areas have experienced increased loss of connectivity and habitat degradation. 🌄

Therefore, to protect these species when establishing protected areas, it would be important to focus on connecting isolated forest patches, like protecting forests near each other or near high-quality forest (e.g. old forests). 🌳

Domenica Naranjo Orrico defends her doctoral dissertation on 4.9.2026 at 12:00 in the lecture hall YAA303. 🎩

👉 More information is available at https://r.jyu.fi/Hmr

28/08/2026

Miten hyvin oikeastaan tunnemme protonin, yhden aineen perusrakennuspalikoista? 🔬

Sami Yrjänheikki tutki fysiikan alan väitöskirjassaan protonin sisäistä rakennetta. Protoni koostuu kvarkeista ja gluoneista. Näiden kvarkkien ja gluonien lukumäärätiheyttä protonissa kuvataan partonijakaumafunktioilla. ⚛️

Väitöstutkimuksessa kehitettiin paranneltu teoreettinen menetelmä neutriino-ydintörmäysten mallintamiseen, mikä auttaa muodostamaan aiempaa tarkemman kuvan protonin rakenteesta. Paranneltu menetelmä kuvaa hyvin olemassaolevaa kokeellista dataa. 💻

Vaikka tutkimus keskittyy tietyn neutriino-ydintörmäysprosessin käsittelyyn, voidaan väitöskirjatyössä kehitettyä menetelmää käyttää myös muiden vastaavien prosessien mallintamiseen. 💥

Sami Yrjänheikin väitöskirjan tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 4.9.2026 klo 12.00 Ylistönrinteellä salissa KEM1. 🎩

👉 Lue lisää: https://r.jyu.fi/HjQ

---

How well do we really know the proton, one of the basic components of matter? 🔬

The research in Sami Yrjänheikki’s dissertation thesis is fundamental research by nature, and is a part of a larger endeavor to chart and understand the structure of the proton. A typical answer to the question "What is the proton made of?" is that it is made of two up-quarks, one down-quark, and the gluons that bind them. In reality the answer is more complicated, and there are other kinds of quarks in the proton. The number density of these quarks and gluons in the proton is described by parton distribution functions. ⚛️

In his thesis Yrjänheikki improved the theoretical modeling of dimuon production in neutrino-nucleus collisions in high-energy particle physics. The main outcome of the research is an improved theoretical modeling of dimuon production neutrino-nucleus collisions, and a computer code that enables the practical use of this new modeling method in the study of parton distributions. The improved method describes existing experimental data well. 💻

Even though the research focuses on the treatment of a specific neutrino-nucleus collision process, the method developed in the thesis can also be used to model other such processes.💥

Sami Yrjänheikki doctoral dissertation will be held on Friday, 4 September 2026 at 12 o'clock in the lecture hall KEM1. 🎩

👉 More information is available at https://r.jyu.fi/HjS

27/08/2026

Miten koira voisi auttaa pelastamaan uhanalaisen lajin? 💦🐾

Hessu harjoittelee Suomen ensimmäiseksi raakkukoiraksi. Sen tarkka hajuaisti voi tulevaisuudessa auttaa löytämään ja suojelemaan harvinaisia jokihelmisimpukoita. 🐚💙

Tarkoituksena on selvittää, voisiko koira haistaa raakun samoin kuin se voi haistaa lutikan, räjähteen tai diabetesta sairastavan verensokerin vaihtelun. 🐕

Käynnissä on Suomen ja luultavasti maailman ensimmäisen raakkukoiran koulutus. Se on osa laajempaa LIFE Revives -hanketta, jolla pyritään vahvistamaan jokihelmisimpukkakantaa ja suojelemaan niiden elinympäristöjä. Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto. 🐶💧

👉 Lue lisää:

Hessu rakastaa tehtävien suorittamista ja harjoittelua ❤️

26/08/2026

Paljon onnea Mikko Salolle! 💐 👏

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt arvostetun ERC Advanced Grant -rahoituksen Jyväskylän yliopiston matematiikan professori Mikko Salolle. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan noin 2,5 miljoonaa euroa ja sen avulla Salon tutkimusryhmä kehittää uusia matemaattisia menetelmiä inversio-ongelmien ratkaisemiseen. 🔍

Inversio-ongelmat eli käänteiset ongelmat ovat matematiikan tutkimusalue, jossa pyritään päättelemään kohteen sisäinen rakenne tai ominaisuudet ulkoisten mittausten perusteella. 📝

Salon tutkimushankkeen tavoitteena on tehdä näkyväksi kohteiden piilossa olevia rakenteita ulkoisten mittausten avulla ilman, että niitä tarvitsee avata tai rikkoa. Tuloksilla voi olla merkittäviä sovelluksia esimerkiksi lääketieteellisessä kuvantamisessa, materiaalitutkimuksessa, teollisuuden laadunvalvonnassa ja geofysiikassa. 🔬

Salolle on myönnetty useita palkintoja ansioistaan matematiikan alalla. Salo on saanut erittäin kilpailtua Euroopan tutkimusneuvoston rahoitusta jo aiemmin. Hänelle myönnettiin ERC:n Starting Grant -rahoitus vuosille 2012−2017 ja Consolidator Grant -rahoitus vuosille 2018–2023. 🏆

Salo oli mukana Suomen Akatemian rahoittamassa Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikössä vuosina 2018–2025. Parhaillaan Salo työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa Matemaattisen mallinnuksen, havainnoinnin ja kuvantamisen lippulaivahankkeessa (FAME). 🏳️✖️

👉 Lue lisää osoitteesta: https://r.jyu.fi/HjI

---

Congratulations to Mikko Salo! 💐 👏

The European Research Council has granted a substantial ERC Advanced Grant to Professor of Mathematics Mikko Salo at the University of Jyväskylä. This five-year grant, worth approximately 2.5 million euros, will support Salo’s research team in developing new mathematical methods for solving inverse problems. 🔍

Inverse problems constitute a field of mathematical research seeking to determine an object’s internal structure or properties from external measurements. 📝

His research project aims to uncover hidden structures using mathematics. These methods have significant applications in fields such as medical imaging, material research, industrial quality control and geophysics. Recipients of ERC Advanced Grants are among the most distinguished researchers in their fields. 🔬

Mikko Salo has received several awards in recognition of his contributions to the field of mathematics. Salo has previously been awarded highly prestigious funding from the European Research Council: an ERC Starting Grant for 2012−2017 and a Consolidator Grant for 2018−2023. 🏆

Salo was also involved in the Centre of Excellence for Inverse Modelling and Imaging funded by the Research Council of Finland from 2018 to 2025. At present, Salo is working for the Research Council of Finland Flagship programme Advanced Mathematics for Sensing, Imaging and Modelling (FAME), a multidisciplinary research consortium developing methods of applied mathematics and physics for the needs of society. 🏳️✖️

👉 More information is available at https://r.jyu.fi/HjH

25/08/2026

Missä syntyvät rannikon tulevat kalasukupolvet? 🐟

Lari Venerannan väitöstutkimus osoittaa, että kalanpoikasten avulla voidaan tunnistaa rannikon tärkeimmät lisääntymisalueet. Tutkimuksessa selvitettiin, missä siian, muikun, ahvenen ja kuhan lisääntymisalueet sijaitsevat ja millaiset ympäristöolosuhteet määrittävät niiden sijaintia. 💦

Tulokset korostavat, että kalojen lisääntymisen kannalta kaikki rannikkoalueet eivät ole samanarvoisia. Pienilläkin alueilla voi olla ratkaiseva merkitys uusien kalasukupolvien syntymiselle. 💡

Tutkimuksen tuottamia kartta-aineistoja voidaan hyödyntää muun muassa kalastuksen säätelyssä, merialuesuunnittelussa ja rannikkoalueiden kunnostuksessa.Kalojen lisääntymisalueita kuvaavat kartat ovat nähtävillä Velmu-karttapalvelussa. 🗺️

Työssä käytetyt aineistot on kerätty aiemmin osana Luonnonvarakeskuksen tutkimustyötä.🔍

Lari Venerannan väitöskirjan tarkastustilaisuus järjestetään 31.8.2026 Agora-rakennuksen salissa Auditorio 2 (Ag B105). 🎩

👉 Lue lisää väitöstutkimuksesta: https://r.jyu.fi/HgW

---

Where are the important coastal reproduction areas of the fish? 🐟

In his doctoral dissertation, Lari Veneranta studied the reproduction areas of whitefish, vendace, perch and pikeperch. The aim was to determine where the important reproduction areas of these species are located and what kinds of environmental conditions define their distribution. 💦

From the perspective of fish reproduction, not all coastal areas are of equal importance. Relatively small areas may produce a large share of the fish larvae in a region, making reproduction areas especially important. 💡

The methods and map datasets developed in the study can be used, for example, in fisheries regulation, marine spatial planning, environmental impact assessment, the design of monitoring programmes and the restoration of coastal areas. Maps describing fish reproduction areas are available in the VELMU map service. 🗺️

The study used datasets that had previously been collected as part of research conducted at the Natural Resources Institute Finland. 🔍

Lari Veneranta defends his doctoral dissertation on August 31st at Agora, Auditorio 2. 🎩

👉 More information is available at https://r.jyu.fi/HgY