Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto Kansanperinteen laitoksen erikoistutkija, Treen yliop. Uskontotieteen tohtori Turun yliopisto. Etno Aulikki Eerola, kamarikuoro Melos joht.

Aiheena tietokirjaviestintä kieli- ja kulttuuriantropologian, folkloristiikan & vertailevan uskontotieteen näkökulmista. Kestokiinnostus sanalliseen ja sanattomaan viestintään, puheen etnografiaan, vallan näkökulmaan uskonnollisessa puhutussa ja lauletussa viestinnässä. Olenkin puhutun uskonnollisen kielen käynnistäjä Suomessa uskontotieteen väitöskirjallani Saarna, saarna, tilanne: Spontaanin saa

rnan tuottamisprosessi Länsi-Suomen rukoilevaisuudessa (1978) ja suomalaisen kansanveisuun musiikkiantropologisen tutkimuksen pioneeri monografialla Finnish Folk Hymn Singing: Study in Music Anthropology (1984).Maallikkosaarnan tutkimus vei Suomen ev.lut. kirkon messusaarnan retoriseen tutkimukseen 2005-2010 laajalla empiirisellä aineistolla. Itä-Afrikan Kenian Nairobin afrikantutkimuksen laitoksen kenttätyössä tutkin heimojen sopeutumista Nairobin kaupunkislummeihin (Kibera, Kawangware, Kangemi) 1990-luvulla ja amerikansuomalaisten kulttuurisopeutumista puolisoni, suomen kielen professori Matti K. Suojasen [1937-2003] kanssa Indianan (1985-86) ja Marylandin yliopistoista (1989-90) käsin. Solmitutin Jyväskylän yliopiston etnologian professorina viisivuotiskausittain uusittavan tutkimus- ja yhteistyösopimuksen Nairobin yliopiston Institute of African Studies -laitoksen kanssa nimeltään "Encountering of Cultures, Image and Cultural Change in Multicultural Settings" vuonna 1992 Nairobissa. - Lauloin kuoroissa (Antolan perhekuoro joht. Esa Yli-Fossi, Turun Oopperakuoro joht. Linda Widstedt), opiskelin klassista laulua koti- ja ulkomaissa 1950-1985. Konsertoin koti- ja ulkomaissa 1975-90, kunnes ura avautui tieteen puolelle. Uskontotieteen väitöskirja ("Saarna saarnaaja tilanne". Helsinki: SKS, 1978, 319 s.; Turun yliopisto). Meriittiteos "Finnish Folk Hymn Singing. Study in Music Anthropology" (University of Tampere Institute for Folk Tradition, 1984, 339 p.). - Kahden aikuisen lapsen äiti [Kimmo Kalervo, 1965-2017; Tytti Talvikki, 1969-]. Puoliso kuoli 39 aviovuoden jälkeen 66-vuotiaana aivosyöpä glioblastoomaan. Lapsenlapset: Aurora Aleksandra Suojanen, s. 2002 Tre ja Onerva Wilhelmiina Suojanen, s. 2008 Tre. - Puoliso No. 2: Markku Lindqvist-Antola [s. 31.12.1946 Turku], maistraatti 1.8.2016, avioliiton siunaus 8.10.2016 [past., leht. emerita Annikki Huhta, Tampere].

Viime kesä 2021 tuotti aurinkonautintokuvan MARJATTA-sisaren pihanurmikolta KONGINKANKAALTA aivan kuin me, Päivikki ja p...
03/06/2022

Viime kesä 2021 tuotti aurinkonautintokuvan MARJATTA-sisaren pihanurmikolta KONGINKANKAALTA aivan kuin me, Päivikki ja puoliso Markku olisimme jossain ulkomailla. Rakkautta liitossamme yli äyräiden ... 🥰☺️💏🍀💐🌹🌹🔥💥🌿🌻🌟❤️❤️

Tätä patio/ pergolaa pysähtyvät ihailemaan/ katsomaan monet ohikulkijatkin. Rakastettu ulkoiluterassimme tämän pation vi...
03/09/2021

Tätä patio/ pergolaa pysähtyvät ihailemaan/ katsomaan monet ohikulkijatkin. Rakastettu ulkoiluterassimme tämän pation vieressä keinuineen.

Elämä virtaa. Tyttäreni siirtynyt palliatiiviseen hoitoon. Olemme edelleen päivittäis-/ viikottaisyhteyksissä. Toivonut ...
03/09/2021

Elämä virtaa. Tyttäreni siirtynyt palliatiiviseen hoitoon. Olemme edelleen päivittäis-/ viikottaisyhteyksissä. Toivonut henkilökohtaista tapaamista. Tiedän mitä se merkitsee. - Puolisonikin terveys reistailee (sydän, keuhkot). Yritämme silti järjestää hänelle 75-vuotisjuhlat tammikuun 2022 alussa. Paikka jo varattu. - Minulla pallonivelen sädehoitosulamisen vuoksi (rintasyöpä 1996) olkapään keinonivelen asennusleikkaus Tays:issa 10/ 2021. Paljon ennakkotutkimuksia hampaista lähtien. Ei saa olla tulehdusta missään. - Äitini 100-vuotissyntymästä 2020 elossa olevat kahdeksan sisarustani kirjoittivat juhlakirjan SAIMME LAHJAN (toim. Antolan sisarukset [päätoim. Mirjami Hyttinen, Annikki Huhta, Marjatta Huhta], Väyläkirjat 2021, 247 s.).

Uskontotieteen tohtorin, professori Päivikki Antolan taidepatio Tampereen Hyhkyssä.
23/02/2021

Uskontotieteen tohtorin, professori Päivikki Antolan taidepatio Tampereen Hyhkyssä.

Markku-Laakso-Antolan rakentama, Päivikki Antolan suunnittelema rivitalopatio (Tampere, Hyhky), on käytössä vuoden ympäri: aamukahvit aina täällä.

Aikaa ja energiaani on syyskaudella 2020 vienyt ANTOLA FAMILYN hanke äitimme, Lahja Antolan (1920 - 1995), syntymävuosik...
22/01/2021

Aikaa ja energiaani on syyskaudella 2020 vienyt ANTOLA FAMILYN hanke äitimme, Lahja Antolan (1920 - 1995), syntymävuosikirjan aikaansaamiseksi. Hanke hyvällä mallilla julkaisutielle toimituskunnan käsissä. - Paljon kirjoitusenergiaa ja lähdekirjallisuuden etsimistä on vaatinut lisäksi tärkeä Wikipedia-artikkelini Länsi-Suomen rukoilevaisjohtajasta, isästäni, rovasti Oskar Antolasta (1914 - 1976). Editoitavana. - Kiinnostavaa myös, pääsemmekö pandemia-Suomessa ensi kesänä 2021 Savonlinnan Oopperajuhlille, kuten kuvassa 2016. Haluamme etenkin KARITA MATTILAN GAALAKONSERTTIIN Olavinlinnaan, mikä viime kesänä peruuntui akuutin pandemian vuoksi. Jos konsertti toteutuu, päässemme myös tulevan kesän oopperaproduktioihin Savonlinnassa.

Uudenvuoden 2021 tervehdys kaikille teille ja meille. Olkoon tuleva vuosi edellistä parempi, ihmisläheisempi. Emme halua...
03/01/2021

Uudenvuoden 2021 tervehdys kaikille teille ja meille. Olkoon tuleva vuosi edellistä parempi, ihmisläheisempi. Emme halua muuttua zombiyhteiskunnaksi, jossa maski-ihmiset kulkevat, väistelevät toisiaan elottomasti. Elämä on jaettavaksi outojenkin ihmisten kanssa, puhumattakaan läheisomaisten kanssa. 🙏🌹🌲❤😍👍

03/11/2020

Tohtoroiduin Turun yliopiston uskontotieteen assistentuurista väitöskirjalla "Saarna saarnaaja tilanne. Spontaanin saarnan tuottaminen Länsi-Suomen rukoilevaisuudessa [Hki: SKS, 1978, 319 s.], kirjoitin meriittitutkimuksen suomalaisesta kansanveisuusta "Finnish Folk Hymn Singing: Study in Music Anthropology" [University of Tampere Institute for Folk Tradition, 1984, 339 pp.] Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen erikoistutkijana, samoin kuin monialaisen etnografisen kenttätutkimusoppaan "Kulttuurin kenttätutkimus" [Univ. of Tampere Institute for Folk Tradition, 1982/ 1984] yhdessä kulttuurintutkija, tohtori, folkloristiikan dosentti Lassi Saressalon kanssa.

Osoite

Tampere
33270

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Tampereen yliopisto :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Tampereen yliopisto :lle:

Jaa