Kulttuurihistoria - Turun yliopisto

16/10/2026

IIPC eli Kansainvälinen populaarikulttuurintutkimuskeskus juhlisti tänään upeasti 20 vuoden taivaltaan! Oppiaine on ollut alusta lähtien sen yksi kantavia voimia Hannu Salmen johdolla. Monitieteinen ja laaja-alainen yksikkö näyttäytyi hienosti tänään ja esitelmän pitäjinä oli m***a kulttuurihistorioitsijaa maisteriopiskelija Jenna Ylösestä väitöskirjatutkija Emmi Kiiveriin ja post doc -tutkija Noora Kallioniemeen. Hannu esitteli seuran esihistoriaa ja perustamisvaiheita, Kimi Kärki ja Kari Kallioniemi toimintaa. Unohtumattomia muistoja, valokuvia, arkistoja. Hengessä oli vahvasti mukana myös sen yksi keskeinen kansainvälinen kumppani eli Bruce Johnson. Päivän huipensi upea Richard Dyerin luento - hän oli mukana jo ensimmäisessä IIPC:n konferenssissa pääpuhujana. Oppiaine onnittelee upeaa instituuttia ja toivottaa hyviä tulevia vuosia!

15/10/2026

Tuoreisiin julkaisuihin, joissa mukana kulttuurihistorian oppiaineen väkeä, kuuluu myös tämä Gaudeamuksen julkaisema "Pyhimys naapurissa. Kuinka uskoa elettiin ja koettiin keskiajan Suomessa" kirjoittajinaan Sari Katajala-Peltomaa, Anna-Stina Hägglund, Sofia Lahti ja Marika Räsänen.

Turun kirjamessuilla keskustellaan sunnuntaina 4.10. suomalaisesta pyhimyskulttuurista sekä Pyhästä Birgitasta.

14/10/2026

Syksyn seuraava uutuuskirja on dosentti Asko Nivalan uusi kansainvälinen monografia aikamme polttavasta aiheesta:

Tiesitko, että koneiden ylivaltaa pelättiin jo 200 vuotta sitten? Kulttuurihistorian dosentti Asko Nivalan uutuuskirja kertoo tekoälyn romanttisista juurista.

Nivalan teos Artificial Intelligence before Computers: The History of Romantic Computationalism tutkii ajattelevien koneiden kulttuurihistoriaa 1600-luvulta 1840-luvulle. Erityisesti romantiikan ajan kirjallisuus ja filosofia auttavat ymmärtämään, mistä nykyiset koneälyyn liittyvät toiveet ja kauhukuvat ovat peräisin.

"Romantikot pelkäsivät koneiden ottavan vallan ihmisistä. Tunnetuin esimerkki tästä on Mary Shelleyn romaani Frankenstein, jossa tiedemiehen valmistama keinotekoinen olento karkaa laboratoriosta. Samalla romantikkojen dystopiat vahvistivat mielikuvaa siitä, että kone voisi ajatella ja kilpailla ihmisen kanssa. Koneälyn uhka ja lupaus kasvoivat yhdessä", Nivala sanoo.

"Nykyinen keskustelu tietotyön automatisoinnista saa uuden näkökulman, kun sitä katsoo teollisen vallankumouksen ajalta käsin. Jo silloin pohdittiin, ulottuisiko koneistuminen käsin tehtävästä työstä myös ajatteluun."

https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/koneiden-ylivaltaa-pelattiin-jo-200-vuotta-sitten-uutuuskirja-avaa

14/10/2026

Syksyn kuluessa kulttuurihistorian oppiaineen väki julkaisee uusia teoksia. Syyskuussa ilmestyi tämä tutkimukseen pohjaava elämäkerrallinen tietokirja:

”Pääskysen laulu ja hiljaiset surut” on kirja äideistä ja tyttäristä, eletystä elämästä, sairauksista ja kuolemasta, muistoista ja muistamisesta yli sadan vuoden ajalta.

11/09/2026

Tämän vuoden Aboagora lähestyy jo vauhdilla! Keskiviikon ohjelma tässä ja muut päivät löydät tapahtuman sivuilta! Vielä on aikaa ilmoittautua mukaan, ja osa tapahtumista myös avoimia ja iltakonsertteihin myydään lippuja myös erikseen - tervetuloa!!

24/08/2026

Tänään kampus täyttyi tutorryhmistä ja uudet historian ja arkeologian opiskelijat jo kiertelivät oppiaineiden tiloissa - tervetuloa siis kaikki uudet ja vanhat aloittamaan uutta lukuvuotta!

Kulttuurihistorian osalta töitä opetuksen parissa tekee osin uusi tiimi, kun uutena yliopistonlehtorina aloitti Silja Laine ja yliopisto-opettajana Otto Latva. Muutoin tiimi ennallaan.

Päivä onkin kulunut tiiviisti uuden lukuvuoden opintojen suunnittelussa ja uusia opiskelijoita tervehtäessä tässä hienossa kokoushuoneessa Heikki Marilan maalauksen äärellä.

17/06/2026

Kulttuurihistorian väki toivottaa kaikille leppoisaa juhannusta ja mukavaa kesää!

Viime aikoina oppiaineen piirissä tapahtuneesta voi lukea juuri ilmestyneestä Kulttuurihistoria nyt -vuosikertomuksestamme, joka löytyy täältä: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/kulttuurihistoria

Kiitämme erityisesti historia-aineiden harjoittelijoita Elina Lahdenniemeä ja Mikko Lähdesmäkeä hienosta työstä lehden parissa!

Lehdestä löytyy myös nyt kesäkuussa eläkkeelle jäävien opettajiemme Paavo Oinosen ja Sakari Ollitervon ainutlaaatuisia muistoja kulttuurihistoriasta aina 1980-luvun alusta tähän päivään. Heitä haastatteli väitöskirjatutkijamme Aino Jämsä. Paavon ja Sakarin pitkä työura oppiaineessa päättyy ja me olemme haikean kiitollisia heidän panoksestaan, joka on ulottunut niin moniaalle koko yhteisössä. Oppiaineen yhteydestä he tuskin kuitenkaan katoavat!

Elokuussa heidän tehtävissään aloittavat määräaikaisina dosentit Silja Laine ja Otto Latva, jotka ovat tehneet molemmat jo moninaista työuraa kulttuurihistoriassa ja nyt toivotamme heidät tervetulleeksi keskiryhmän tiimiin!

Kesäkuussa vietimme läksiäisiä ja kokoonnuimme myös Turun parhaalle terassille. Juhannuksen jälkeen Arcanum hiljenee ja siirrymme pikkuhiljaa lomille - ja toki välillä tutkimuksenkin pariin. Elokuussa olemme taas tavattavissa!

15/06/2026

Kulttuurihistorian tuoreen maisterin Sara Karunevan gradututkielma on palkittu - oppiaine onnittelee!

Glossan pro gradu -palkinto 2026 on nyt jaettu!

Keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry:llä on ilo jakaa ensimmäinen gradupalkinto. Vuosina 2024–2025 valmistuneille keskiajan tutkimukseen liittyville pro gradu -tutkielmille suunnattuun hakuun saatiin kuusi erinomaista ehdotusta, eikä valinta palkinnonsaajaksi ollut yksioikoinen. Ehdotuksia tuli niin historian kuin kulttuuri- ja taidehistoriankin aloilta. Ehdotusten runsas määrä ja korkea laatu kertovat keskiaikaan liittyvän yliopisto-opetuksen olevan Suomessa elinvoimaista ja näkökulmiltaan rikasta. Monet gradut olivat lähtökohdiltaan poikkitieteellisiä ja kertoivat tekijänsä syvällisestä paneutumisesta aihepiiriinsä.

Vuoden 2026 gradupalkinnon saa FM Sara Karuneva (Turun yliopisto, kulttuurihistoria) pro gradu -tutkielmallaan ”Canterbury Cathedral as a stage for late Anglo-Saxon miracles: The production of space and sanctity in Osbern’s Miracula Sancti Dunstani”. Tutkielmassaan Karuneva tarkastelee Pyhän Dunstanin ihmekertomusten kuvaaman Canterburyn katedraalin ja sen fyysisen kirkkotilan suhdetta sekä kirkkotilaan liitettyjen merkitysten rakentumista.

Hallituksen jäsenistä koostuva raati arvioi Karunevan tutkielman erottuvan positiivisesti metodologisen monipuolisuutensa ja kunnianhimoisen tutkimusasetelmansa ansiosta. Kokeellisessa tutkielmassa yhdistetään innovatiivisesti hagiografisen materiaalin lähiluku tilasyntaktisiin menetelmiin. Karunevan tutkielma on kielellisesti sujuva, metodologisesti ehyt ja loogisesti etenevä kokonaisuus, jota vakuuttava argumentaatio tukee. Tutkielmasta ilmenee selkeästi tutkijan itsenäinen työskentely ja kyky kriittiseen ajatteluun.

Lämpimät onnittelut, Sara!

15.6.2026

***
Kuva: Toni Karuneva

20/05/2026

Kulttuurihistorian perinteinen kevään suunnitteluseminaari merellä!

09/05/2026

Seppo Heikkisen väitöstilaisuus on alkanut! Kustoksena Hannu Salmi, vastaväittäjänä dos. Heikki Roiko-Jokela Jyväskylän yliopistosta.