08/05/2026
Turun yliopiston monitieteinen Lapset, nuoret ja oppiminen -teemaverkosto kokosi yhteen tutkijat, opettajat ja ruokahuollon ammattilaiset keskustelemaan kouluruokailusta.
🥗 Asiantuntija-alustukset herättelivät katsomaan ruokailua uusin silmin.
Yliopistonlehtori Sanna Talvia muistutti, ettei suhteemme ruokaan ole staattinen. Ruokasuhde elää ja muovautuu jatkuvasti sosiaalisissa tilanteissa, minkä vuoksi myös kasvattajan omalla ruokasuhteella on merkitystä.
💯 Kosken kunnassa lähes kaikki yläkoululaiset syövät kouluruoan, toisin kuin monessa isommassa kaupungissa. Rehtori ja perusopetusjohtaja Jouni Karvonen tiivisti syyn arvostukseen ja positiiviseen ruokapuheeseen.
😋 Mieliruuat ja keittäjä-Sirkka
Asiantuntija-alustusten pohjalta käytiin Erätauko-menetelmällä toteutettu keskustelu, jossa erityisesti julkisen laatukeskustelun toivottiin muuttuvan. Sukupolvelta toiselle säilyvät legendat kumiperunoista, kertovat puheen vaikutuksesta. Vuoropuhelua kaivattiin, ja tylyn kritiikin sijaan toivottiin arvostusta ruokapalveluiden ammattilaisille, jotta alalle riittää tekijöitä jatkossakin.
Pienissä kouluissa ruoalla oli kasvot. Kun kaikki tunsivat keittäjä-Sirkan, palautetta annettiin kunnioittavasti. Keskuskeittiöiden aikakaudella keskustelijat peräänkuuluttivat kilpailutuksiin palautusoikeutta.
🫶 Aikuisen rooli ruokarauhan takaamisessa
Lapselle ja nuorelle ruokailu ei ole vain energian tankkaamista, vaan usein päivän merkittävin sosiaalinen tilanne. Keskustelussa muisteltiin ihania sosiaalisia hetkiä kavereiden kanssa omassa lapsuudessa. Toisaalta sama hetki voi ulkopuolisuutta kokevalle lapselle olla päivän hirvein hetki. Aikuisen tärkeimmäksi tehtäväksi nähtiin turvallisuudentunteen luominen tilaan.
🍽️ Kohti aistielämyksiä
Lapsen ja nuoren näkökulmasta tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat kiireettömyys, turvallinen ilmapiiri ja aistielämykset.
Lue lisää:
https://www.utu.fi/fi/tutkimus/tutkimuksen-temaattiset-kokonaisuudet/lapset-nuoret-ja-oppiminen/monialainen-keskustelufoorumi
https://www.eratauko.fi/