Vastuullisten ruokapalvelujen tutkimusyksikkö

17/06/2026

Millainen on juhannuksen historia?

Kansanperinteessä kevätkylvöjen päättyessä tai kesäpäivänseisauksen aikaan on vietetty Ukon vakkoja Ukko ylijumalan kunniaksi. Etenkin Savossa nämä kuuluvat olleen ylettömät juomingit, sillä Ukon maljan juominen on ollut pitojen tärkein osa, loitsun eli voimasanojen asettamisen ohella. Ukon malja on ollut erityisesti tähän tarkoitukseen pantua olutta. Loitsulla on varmistettu viljalle suotuisia säitä. Sittemmin Ukon vakkojen vietto on sulautunut perinteessämme nykyiseksi juhannukseksi. Nykyisin Ukon vakkoja voisi viettää vaikkapa paikallisoluiden teemajuhlana olutravintolassa!

Kansallisarkistosta löytyy esimerkiksi tällainen tarina Ukon vakkojen vietosta:

Jaakkiman pitäjän Suur-Miklin kylästä taloll. Juho Roppanen kertoi ja panen tähän hänen kuvauksensa, niin kuin olen kuullut: Kun kevätkylvöt oli toimitettu ja jos oli koleaa tai pitempiaikainen pouta. Silloin kokoonnuttiin Laakkosen vanhan vaarin luokse tuumimaan että nyt täytyy pitää ukonvakat. Lauantai-iltana kokoonnuttiin Laakkosen riihirakennukselle, jokainen toi mukanaan jyviä tuohivakallaan ja nämät asetettiin huussan (ruumenhuone) räystäille sekä riihen uunin päälle räppänä-luukuille ja ne saivat jäädä sinne pitemmäksi aikaa. Mainittu Laakkosen vaari oli useimmiten tilaisuuden johtaja. Laulettiin yhteisesti virsiä sekä pidettiin rukoushetkiä. Ne tilaisuudet, jos ne olivatkin tavoiltaan yksinkertaisia niin niissä kyntömies uskoi työnsä korkeimman huostaan. Mitä tulee ilmojen pikaiseen muutokseen, ei se aina käynyt toivomuksen mukaan. Näin alkoi usko vähitellen herpaantua ainakin noihin eri dokmeihin sekä vanhempien ja vakavampien siirryttyä täältä ijäisyyteen ja nousevan polven suhtautuessa niihin pilkallisesti jäi ne tavat pois käytännöstä. (SKS KRA. Uukuniemi. Tallentanut Toiviainen, Eino. N:o 2823. 1936. Kertonut Pekka Kuutti, s. 1897.)

Lue lisää Ukon vakoista ja Ukko ylijumalasta, sekä muista suomalaisen mytologian hahmoista ja kansanperinteen juhlista Tarinoiden reseptikirjasta. Tarinoita voit käyttää ruoka- ja matkailupalveluiden tuotteistamiseen tai ideoimiseen. Teokseen pääset tästä:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-643-4

Tarinoiden reseptikirja -aineksia tarinankerrontaan ruoka- ja matkailupalveluissa -julkaisu on osa Tuohta tarinoista -hankkeen toimenpiteitä. Hanke on saanut Euroopan unionin osarahoituksen Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Itä-Suomen elinvoimakeskus. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja ProAgria Itä-Suomi / MKN Yrityspalvelut 1.5.2024-30.6.2026.

Kuva: Ukko. Miikka-Petteri Lesonen. CC BY 4.0.

16/06/2026

Tiesitkö, että raparperin toi Suomeen savonlinnalaissyntyinen tutkimusmatkailija?

Erik Laxman eli 1700-luvulla ja hän oli luonnontieteilijä, tutkimusmatkailija ja pappi. Laxman työskenteli Siperiassa ja kartoitti sekä nimesi siellä lajeja Carl von Linnén kehittämien periaatteiden mukaan. Hänen työnsä toi Suomeen ensimmäiset raparperin siemenet. Raparperi tunnettiin lääkekasvina. Se yleistyi Ruotsi-Suomen kotipuutarhojen hyötykasviksi, jota usein vielä tänäkin päivänä levitetään naapurilta toiselle.

Tuotteista ylimääräiset raparperisi ”Tiedemiehen raparperihilloksi” ja liitä siihen tarina Laxmanin urotöistä. Muita ideoita Laxmanin, raparperin ja muiden ruokaan liittyvien tuotteiden tarinallistamiseen löydät Tarinoiden reseptikirjasta. Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-643-4 .

Tarinoiden reseptikirja -aineksia tarinankerrontaan ruoka- ja matkailupalveluissa -julkaisu on osa Tuohta tarinoista -hankkeen toimenpiteitä. Hanke on saanut Euroopan unionin osarahoituksen Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Itä-Suomen elinvoimakeskus. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja ProAgria Itä-Suomi / MKN Yrityspalvelut 1.5.2024-30.6.2026.

Kuva: Di Reynolds, Pixabay

15/06/2026

Myytkö tänä kesänä mustikkaa? Kuinka tuotteistat ja tarinallistat suomalaisen supermarjan, metsämustikan?

Yksinkertaisimmillaan kertomalla asiakkaallesi tämän: metsämustikka on tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Suomalaiseen perinteeseen kuuluu kerätä mustikoita kesäisin ja säilöä niitä talven varalle. Mustikanpoiminta on monille rakas harrastus. Metsämustikan tarina koostuu perinteistä, terveyshyödyistä ja herkullisista makuelämyksistä. Metsämustikka on suosittu ainesosa monissa ruoissa ja juomissa, ja sitä käytetään muun muassa leivonnaisissa, kuten mustikkakukossa eli rättänässä. Savolainen mustikkakukko on EU:n nimisuojan saanut tuote.

Hyödynnä tuttuja tarinoita mustikasta tai tuotteista mustikkakukko elämyspalveluksi! Mustikkakukkopaja -tuotteen pilotoinnista voit lukea esimerkin Tarinoiden reseptikirjan luvussa 5.2 Yrityscase: Savolainen mustikkakukkopaja. Löydät linkin teokseen kommenteista.

Tarinoiden reseptikirja -aineksia tarinankerrontaan ruoka- ja matkailupalveluissa -julkaisu on osa Tuohta tarinoista -hankkeen toimenpiteitä. Hanke on saanut Euroopan unionin osarahoituksen Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Itä-Suomen elinvoimakeskus. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja ProAgria Itä-Suomi / MKN Yrityspalvelut 1.5.2024-30.6.2026.

Kuva: Visit Saimaa

09/06/2026

Ruokamatkailukilpailun finalistit on valittu - joukossa kolme yritystä Etelä-Savosta! Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailu 2026 innoitti ennätykselliset 141 ruokaelämystä kisaamaan Suomen parhaan ruokamatkailuelämyksen tittelistä. Niistä 20 valittiin finaaliin. Etelä-Savosta finaaliin ylsivät Puumalasta Okkolan Lomamökit Mustikkakukkopajalla ja Sahanlahti Resort Oy Pajapirtin avotuli-illallisella sekä Rantasalmelta Restaurant Solitary.
Voittajat palkitaan rahapalkinnoin Hungry for Food Design -seminaarissa Helsingin kaupungintalon juhlasalissa torstaina 24.9.2026.
Kilpailun järjestelyissä mukana Kaakkois-Suomen XAMK - Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Vastuullisten ruokapalvelujen tutkimusyksikkö.

Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailu 2026 innoitti ennätykselliset 141 ruokaelämystä kisaamaan Suomen parhaan ruokamatkailuelämyksen tittelistä. Niistä 20 valittiin finaaliin.

02/06/2026

Kumpi tuli ensin, tuote vai tarina? Jos tuote tuli ensin, miten siihen saa tarinat mukaan? Mitä tarinoita siitä kertoisi, onko vaihtoehtoja liikaa vai liian vähän? Mikä on paras ja oleellinen? Mikä kertoo sen viestin, jota tavoittelen? Aika m***a kysymystä. Kokonaisuuden hallinnassa voisi auttaa tarinapankki. Tarinapankki on kaikessa yksinkertaisuudessaan esimerkiksi tiedosto, johon on ryhmittelevien otsikoiden alle kirjattu yritykselle tai tuotteelle olennaisia tarinoita, kaskuja, sanontoja, sattumuksia, historiallisia kertomuksia jne. Sieltä ne voi poimia käyttöön aina tarvittaessa ja ne ovat valmiiksi jaettavassa muodossa. Aineetonta perintöä konkreettisesti käsiteltävissä!

Yhdenlaisen tarinapankin mallin löydät artikkelista Tarinapankki työkaluna: kokemus piirakkapajasta. Piirakkapajan rakennettiin tarinoiden varaan, joiden kokonaisuuden hallinnassa ja jäsentelyssä tarinapankki oli työkaluna. Linkki artikkeliin kommenttina.

Julkaisun kuva Julia Kivelä / aitojamakuja

19/05/2026

Tunnetko Etelä-Savosta mummon tai papan, joka voisi jakaa ruoanlaittovinkkinsä nuorille? 🧑‍🍳

Ruokavirasto - Livsmedelsverket rahoittamassa Ylämummola -hankkeessa kuvataan ruoka-aiheisia videoita nuorille Tiktokiin. Kuvaukset tehdään jokaisen omassa kodissa ja aikaa siihen kuluu 2-3 tuntia. Aikaisempaa esiintymiskokemusta ei tarvita. Ylämummola-hanke maksaa ruokatarvikkeet ja pienen kuvauspalkkion osallistujille.

15/05/2026

Tähän julkaisuun on koottu Vastuullisten ruokapalvelujen tutkimusyksikön kehittämistyötä ruoka-alan sidosryhmien kanssa. Sustainable Food Services. On the Path of Sustainable Development, Collaboration, and Innovation. Lukuiloa! 🔗

11/05/2026

Viime viikolla Etelä-Savon alueella saimme toteuttaa elämyksellisen opintomatkan 39 kansainväliselle yrittäjä- ja organisaatiovieraalle osana Scaling Experiences- elämystalouden kehitysohjelmaa! Saimaan ainutlaatuisuus tutuksi vieras kerrallaan ja vertaisoppiminen jalustalle! Uudelle ohjelmakierrokselle pääsee 9 nuorta yritystä Etelä-Savosta tai Etelä-Karjalasta. Haku on nyt käynnissä lue lisää https://www.xamk.fi/hanke/scaling-experiences/

Central Baltic Programme XAMK - Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Visit Lake Saimaa

30/04/2026

Iloa ruokakasvatukseen pelillisyydestä! Tuohta tarinoista -hankkeessa kehitettiin yhteistyössä lasten ja nuorten kanssa 5 ruokateemaista peliä. Pelit ovat livepelejä ja kattavat monenlaisia ruokaan liittyviä teemoja, esimerkiksi Ruoan alkulähteillä -pelissä tutustutaan ruoantuotantoon ja Kettukartelli -pelissä tehdään valintoja ruokakaupassa. Tutustu Ruokakansalaisuusviikon satoa: toiminnallisia pelejä ruokakasvatukseen -pakettiin ja ota pelit käyttöön! Löydät pelit hankesivulta kohdasta Työkalut ja aineistot ja linkin sivulle tämän julkaisun kommenteista!

29/04/2026

Rural-UP vauhdittaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä Suomessa, Virossa ja Latviassa

Rural-UP-hankkeen hakuvaihe on saatu päätökseen, ja mukaan on valittu 32 kasvuun tähtäävää yritystä Suomesta, Virosta ja Latviasta. Seuraavan 12 kuukauden aikana yritykset osallistuvat kasvuohjelmaan, jonka tavoitteena on tukea niiden kasvua ja kansainvälistymistä.

Valittuja yrityksiä yhdistää rohkeus, selkeä kasvuhalu ja kiinnostus kehittää omaa toimintaansa. Ohjelman aikana keskitytään muun muassa uusille markkinoille siirtymiseen, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä digi‑ ja verkkokauppaosaamiseen. Kasvua tuetaan mentoroinnin, kohdennettujen oppimissisältöjen ja kansainvälisen yhteistyön avulla – yhdessä yli rajojen.

Rural‑UP ‑hanketta rahoittaa Interreg Central Baltic ‑ohjelma 2021–2027 ja Euroopan unioni.

Lue lisää: https://centralbaltic.eu/project-news/rural-up-brings-together-ambitious-rural-smes-for-international-growth/

Central Baltic Programme

The application phase of the Rural-UP project has concluded, and  32 companies have been selected to enter a 12-month scaling programme.