Vastuullisten ruokapalvelujen tutkimusyksikkö

20/08/2026

Hei MaRa-alalla toimiva!
Nyt on Xamkissa tarjolla lyhyitä täsmäkoulutuksia työtehtäviesi tueksi.
Kurkkaa tästä meidän syksyn tarjonta
⬇️

Kaipaatko merkityksellistä opiskeltavaa ajankohtaisista aiheista? Mietitkö, miten sovittaa opinnot omaan elämäntilanteeseesi? Haluatko syventää osaamistasi, päivittää tietojasi – tai ehkä opiskella ihan vain oppimisen ilosta? Pulse on täällä sinua varten. Tarjoamme ideoita ja inspiraa...

18/08/2026

Tiesitkö, että Xamkissa meidän Vastuullisten ruokapalvelujen tutkimusyksikössä työskentelee yli 15 asiantuntijaa? Huipputiimimme kaipaa lisävahvistusta. Olisitko sinä uusi projektipäällikkömme?
Pönötyskuvassa osa tiimistämme Hesan reissulta huhtikuussa 2026.

Kommenteissa linkki työpaikkailmoitukseemme (hae 23.8. mennessä) ja asiantuntijoihimme.
XAMK - Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

16/08/2026

📢 Ennakkoilmoittautuminen on nyt auki!

Tule mukaan keskustelemaan matkailu- ja ravitsemisalan ajankohtaisista työelämäteemoista ja jakamaan näkemyksiäsi alan tulevaisuudesta.

Työelämän edustajana saat mahdollisuuden tuoda esiin käytännön kokemuksia, osallistua keskusteluun chatissa sekä kuulla alan opiskelijoita ja tulevia osaajia striimin välityksellä.

💡 Myös oppilaitokset ja opiskelijaryhmät ovat tervetulleita mukaan.

Lue lisää ja ilmoittaudu verkkosivuilla!

13/08/2026

🌱 Yhteiskehittäminen osana tuotekehitystä ja verkostoitumista

Miten yhteistyö voi vauhdittaa tuotekehitystä? Entä mitä uusia mahdollisuuksia yhteiskehittäminen voi avata yritykselle?

Tule mukaan maksuttomaan webinaariin 29.9.2026 klo 14–16 ja saat uusia näkökulmia, käytännön esimerkkejä ja ideoita oman tuotekehityksen tueksi.

👉 Lue lisää ja ilmoittaudu tästä: https://www.xamk.fi/tapahtuma/yhteiskehittamisesta-vauhtia-ruoka-alan-tuotteisiin/

Webinaarin järjestävät Rural-UP – Kasvua maaseudun elintarvike- ja juomateollisuuden yrityksille ja FishFlex – Modulaariset kalatuotekomponentit ammattikeittiöihin -hankkeet.

TERVETULOA!

09/08/2026

📢 Ennakkoilmoittautuminen on nyt auki!

Mitä matkailu- ja ravitsemisalan työelämässä tapahtuu juuri nyt? Tule kuulemaan ajankohtaisia näkökulmia ja osallistumaan keskusteluun suorassa striimissä.

💡 Vinkki opettajille: myös kokonaiset opiskelijaryhmät ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Lue lisää verkkosivuilta!

29/06/2026

Etelä-Savossa elintarvikkeita ja juomia valmistetaan yli 80 toimipaikassa, joiden keskimääräinen liikevaihto oli reilu 180 000 euroa. Valtaosa toimipaikoista on pieniä ja ne sijaitsevat maaseudulla.
Lue lisää EKE-hankkeen kokoamasta artikkelista.

Suomessa oli vuonna 2024 yhteensä 2 912 elintarvikkeita ja juomia valmistavien yritysten toimipaikkaa. Näistä 82 sijaitsi Etelä-Savossa. Toimialoista selvästi suurin oli leipomoala, jolla oli Suomessa 1 144...

25/06/2026

🚴‍♀️ Pyöräillen elämyksiin ja rajaseudun historaiaan

EuroVelo 13 -reittiä kehitetään niin, että pyöräilijät löytävät helpommin reitin varren palvelut, kulttuurikohteet ja luontoelämykset. Tavoitteena on lisätä kestävää matkailua, vahvistaa alueen yritystoimintaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia maaseutualueille. Etumatkaa EuroVelolla -hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukselta.

EuroVelo-reitit ovat Euroopan laajuinen pyöräilyverkosto, joka yhdistää maat, kulttuurit ja elämykset yhdeksi matkaksi. Suomessa Eurovelo 13 kuljettaa pyöräilijän rannikoilta järvimaisemiin ja rajaseudun historiaan.

22/06/2026

Kesävinkki: Savonlinnan torille lörtsylle!

Lörtsy on savonlinnalainen erityisherkku, jota on saatavilla eri versioina sekä suolaisena että makeana. Muoto ja malli ovat säilyneet samana läpi vuosikymmenien. M***a tunnetko lörtsyn syntytarinan?

Lörtsyn ja lörtsy-nimen synnystä liikkuu useita tarinoita, m***a varmaa on, että tuotetta on myyty Savonlinnan torilla jo 1950-luvulta lähtien. Yhden tarinan mukaan ensimmäinen myyjä oli rouva Strömberg, joka valmisti ne kotikeittiössään, pakkasi valkoiseen koriin ja matkusti bussilla torille myymään herkkuja koululaisille. Lörtsy-nimen synnystä ei ole varmaa tietoa, m***a yksi tarina kertoo, miten joukko nuoria poikia tilasi 1970–80 luvun vaihteessa paikallisella nakkikioskilla lörtsyjä. Pojat kuvailivat myyjälle lihapiirakan ulkoasua. Voi siis olla, että lörtsyn nimi syntyi vahingossa, m***a joka tapauksessa nimi on kantanut tähän päivään saakka.

Lörtsy on erinomainen ruokamatkailutuote! Ota lörtsyn tarinat käyttöön ja hae ideat lörtsyelämyksen tuotteistamiseen Tarinoiden reseptikirjasta osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-643-4 .

Tarinoiden reseptikirja -aineksia tarinankerrontaan ruoka- ja matkailupalveluissa -julkaisu on osa Tuohta tarinoista -hankkeen toimenpiteitä. Hanke on saanut Euroopan unionin osarahoituksen Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Itä-Suomen elinvoimakeskus. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja ProAgria Itä-Suomi / MKN Yrityspalvelut 1.5.2024-30.6.2026.

Kuva: Savonlinnan tori, 1950–1960 -luku. Turja, H. A. Museovirasto. Historian kuvakokoelma. Finna.fi.

17/06/2026

Millainen on juhannuksen historia?

Kansanperinteessä kevätkylvöjen päättyessä tai kesäpäivänseisauksen aikaan on vietetty Ukon vakkoja Ukko ylijumalan kunniaksi. Etenkin Savossa nämä kuuluvat olleen ylettömät juomingit, sillä Ukon maljan juominen on ollut pitojen tärkein osa, loitsun eli voimasanojen asettamisen ohella. Ukon malja on ollut erityisesti tähän tarkoitukseen pantua olutta. Loitsulla on varmistettu viljalle suotuisia säitä. Sittemmin Ukon vakkojen vietto on sulautunut perinteessämme nykyiseksi juhannukseksi. Nykyisin Ukon vakkoja voisi viettää vaikkapa paikallisoluiden teemajuhlana olutravintolassa!

Kansallisarkistosta löytyy esimerkiksi tällainen tarina Ukon vakkojen vietosta:

Jaakkiman pitäjän Suur-Miklin kylästä taloll. Juho Roppanen kertoi ja panen tähän hänen kuvauksensa, niin kuin olen kuullut: Kun kevätkylvöt oli toimitettu ja jos oli koleaa tai pitempiaikainen pouta. Silloin kokoonnuttiin Laakkosen vanhan vaarin luokse tuumimaan että nyt täytyy pitää ukonvakat. Lauantai-iltana kokoonnuttiin Laakkosen riihirakennukselle, jokainen toi mukanaan jyviä tuohivakallaan ja nämät asetettiin huussan (ruumenhuone) räystäille sekä riihen uunin päälle räppänä-luukuille ja ne saivat jäädä sinne pitemmäksi aikaa. Mainittu Laakkosen vaari oli useimmiten tilaisuuden johtaja. Laulettiin yhteisesti virsiä sekä pidettiin rukoushetkiä. Ne tilaisuudet, jos ne olivatkin tavoiltaan yksinkertaisia niin niissä kyntömies uskoi työnsä korkeimman huostaan. Mitä tulee ilmojen pikaiseen muutokseen, ei se aina käynyt toivomuksen mukaan. Näin alkoi usko vähitellen herpaantua ainakin noihin eri dokmeihin sekä vanhempien ja vakavampien siirryttyä täältä ijäisyyteen ja nousevan polven suhtautuessa niihin pilkallisesti jäi ne tavat pois käytännöstä. (SKS KRA. Uukuniemi. Tallentanut Toiviainen, Eino. N:o 2823. 1936. Kertonut Pekka Kuutti, s. 1897.)

Lue lisää Ukon vakoista ja Ukko ylijumalasta, sekä muista suomalaisen mytologian hahmoista ja kansanperinteen juhlista Tarinoiden reseptikirjasta. Tarinoita voit käyttää ruoka- ja matkailupalveluiden tuotteistamiseen tai ideoimiseen. Teokseen pääset tästä:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-643-4

Tarinoiden reseptikirja -aineksia tarinankerrontaan ruoka- ja matkailupalveluissa -julkaisu on osa Tuohta tarinoista -hankkeen toimenpiteitä. Hanke on saanut Euroopan unionin osarahoituksen Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Itä-Suomen elinvoimakeskus. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja ProAgria Itä-Suomi / MKN Yrityspalvelut 1.5.2024-30.6.2026.

Kuva: Ukko. Miikka-Petteri Lesonen. CC BY 4.0.